Ei laaksoa ei kukkulaa ...

... no ei kun olikin aika kukkulaisen näköistä työtä juuri puikoilla. Erittäin vanha UFO, nimittäin MS3 , pääsi vihdoinkin pölyisestä nurkastaan taas esille ja olen tikuttanut sitä niin, että viimeinen vinkki on enää tekemättä. Ja tietenkin sitten pingotus, jonka avulla kukkuloista ja laaksoista pitäisi syntyä kaunis joutsenen siipi. Huivien kutominen tuntuu pitkästä aikaa tosi mukavalta ja ainakin nyt tekeillä olevissa ovat kuviotkin sellaisia, ettei ihan koko aikaa tarvitse katsoa ohjetta. Se ohjeen jatkuva katsominen on nimittäin minulle se huivien kutomisen kompastuskivi, kun en millään jaksaisi olla koko aikaa ohje nenän edessä.

Toinen keskeneräinen huivi on Knitting Delight -ryhmän Pearled Romance. Hidasta on helmien kanssa kutominen, mutta jälki on kyllä mukavaa ... helmet näkyvät paremmin klikkaamalla kuvaa. Lankana Junghanswollen Seidana, sama kuin MS3:ssa, mutta erivärisenä.
Ja koska ei kahta ilman kolmatta, tässä Goddess Knitsin toinen keskeneräinen eli Anniversary Mystery Shawl. Lankavalintaa mietin kauan, kun pelkäsin tällaisen epätasaisen langan soveltuvuutta malliin, mutta pingotuksen jälkeen näyttäisi siltä, että kyllä tälläkin onnistuu. Tämä oli jonkun kirppisreissun löytö ja täysin nimetöntä kartiolankaa, mutta epäilisin sen syöneen villaa, puuvillaa ja pellavaa.

Meillä on ollut jo kolmisen viikkoa tosi kylmää ja sateista. Tänään vihdoinkin näyttäytyy aurinko ja lämpötilankin pitäisi vihdoinkin nousta. Ilmeisesti kylmän sään takia koko perhe yskii ja räkii, minä tietenkin taas tapojeni mukaisesti kaikkein pahiten :-(. KIPpailunkin jouduin jättämään väliin kylmän sään ja räkätaudin takia. Mies on ollut flunssasta huolimatta ahkerana ja minun käsityöhuoneeni on viittä vaille valmis ja pääsen pian penkomaan ja järjestelemään käsityötarvikkeitani oikein kunnolla.

Riemunkirjavaa

Tässä ne nyt ovat, tosin eivät valmistuneet pelin aikana kun sen aikana piti sadatella ja päivitellä huonoa peliä :-(. Ei edes nämä värit piristäneet iltaa! Näistä tuli todella riemunkirjavat ja se sana kuvaakin loistavasti näitä värejä. Näistä tulle ehdottomasti sadepäivän sukat tai potutussukat ja näitä saa käyttää vain silloin, kun kaipaa erityisen paljon väriterapiaa :-). Kuvassa sukan kärki näyttää vaaleammalta, mutta kyllä se on ihan saman värinen kuin muukin sukka. Aurinko, joka näyttäytyi parvekkeella juuri sukan levyisenä kohtana ja joka poistui heti oven suljettuani, muuten on jääkylmä tuuli eikä yhtään kesäistä, murmur, teki pienen tepposen kuvatessa. Pastelli- ja kirkkaat värit yhdistyvät jotenkin kivalla tavalla ja olen oikein tyytyväinen taideteokseeni. Kaikkein uskomattominta on, että langan väri muuttui värjäyksen jälkeen uunissa ollessaan todella paljon. Minä olin jättänyt siihen valkoisia kohtia ja muutenkin langassa oli ehkä noin viittä väriä. Värejä oli käytössä vain kolme, sininen, keltainen ja punainen. Jotenkin kummallisesti värit levisivät kiinnityksessä, mutta olen paljon tyytyväisempi lankaan näin. Langasta löytyy kuva vyyhtinä pari postausta sitten ja Ravelrystä myös keränä.
Poika on flunssassa ja tarhasta pois ja minä yritän epätoivoisesti saada vähän kotitöitä tehtyä, mutta kortinpeluukaveria kaivataan ... ja nettikin kutsuu aina välillä :-). Riemunkirjavaa viikonloppua kaikille!

Lahjuksia ja sukkia

Mitenköhän minä olen olut taas niin kiltti, että sain ihanan ison pehmeän paketin täynnä tuliaisia Korialta? Kiitos taas kerran, oli aivan ihania uusia tuttavuuksia!

Spektri Plussaa oli puoli kiloa hurmaavan vihreänä versiona ja kovasti olen miettinyt sille uutta olomuotoa, mutta vielä ei ole lopullinen päätös tehty. Ihanan pehmeältä tuntui tämä lanka ja taisi tälle löytyä joku ohjekkin viimeisestä Novitasta, jonka myös sain samoilta ihanilta ihmisiltä edellisessä kirjeessä.

Tämä lanka olikin vaikeampi selvitettävä, kun en ole Novitan lankoja nähnyt pitkiin aikoihin livenä. Lankakartan kuvasta päättelin sen olevan Cocosta ja sitäkin on puoli kiloa, vaikka aluksi luulinkin sitä olevan vain puolet määrästä, koska lankakartassa lankakerän kooksi ilmoitettiin 50 grammaa. Rupesin kuitenkin pian ihmettelemään, että miten toinen lankakerä voi olla käsituntumalla niin paljon kamalan painavamman tuntuinen ja vaaka kertoi totuuden. Tästä tulee jotain erittäin ihanaa kesäistä ja ohjeita löytyy kivasti uudesta ja edellisistä Novitoista. Poika tosin yrittää omia langan, kun se on niin ihanan kiiltelevää :-). Haluaisi siitä sukat, mutta tämä on minun ihan ikioma lanka.
Sukkiakin tietenkin on syntynyt, kun niitä on useita puikoilla samanaikaisesti. Ihan tuikitavalliset omavärjätystä halpissukkalangasta. Väri taisi olla Dylonin musta nappi ja pohjalanka pinkki. Mukavasti raidoittuivat eivätkä läikittyneet oikeastaan yhtään.
Tässä minun koko tämänastisen sukkaurani kaunein lanka. Opalin tehtaanmyymälästä keväällä ostettu vyyhtilanka, jonka nimesin Kukkakedoksi. Kuva ei oikein anna väreille oikeutta, mutta siinä on tosi harmonisesti yhdistetty vihreää, sinistä, pinkkiä ja kuin kukkasina punaista. Raitakuvio on tosi pitkä. Onneksi tätä lankaa on vielä enemmänkin.
Hullu kun olen, päätin eräänä yönä surffaillessani lähteä mukaan ensimmäiseen MysteryCAL:iini eli virkkausmysteeriin. Ohje löytyy täältä ja Ravelrystä löytyy myös ryhmä mysteerille, josta löytyy ohjetta myös osin kaavionakin. Toinen osa on jo ilmestynyt, mutta en ole kerinnyt vielä sitä aloittamaan. Virkkaus englanniksi ja vielä amerikansellaiseksi oli alussa tosi vaikeaa ja jouduin purkamaan alun vaikka kuinka monta kertaa. Lopulta ymmärsin katsoa tarkkaan Ravelryn ryhmästä kuvia ensimmäisestä osasta ja tajusin, miten vaikeasti olin yrittänyt ajatella. Käytin apuna Marjutin pientä virkkaussanastoa , suuri kiitos siitä. Alun vaikeuksien jälkeen huomasin vielä kämmänneeni sekoittaessani amerikkalaisia ja brittiläisiä virkkaustermejä, mutta sen jälkeen lähti sujumaan ja tein enimmäisen osan yhdessä illassa, tosin puolille öille siinä meni alun takkuilujen takia. Lankana on, niinkuin kuvasta näkyy, ikivanha Kotiväki, ostettu vielä mummonmarkan aikoina.

Puikoilla on edelleen tungosta, varsinkin sukkasellaisilla, kun valmistuneitten sukkien jälkeen piti ehdottomasti saada tekeille edellisen postauksen omavärjätty kirjava kerä. Kivaa jälkeä tulee ja sukat valmistuvat varmaankin tänään jännittävää peliä seuratessa, vaikken olekkaan mikään kova jalkapallofani. Mutta suurkisoja nyt voi katsoa ihan missä lajissa vain :-). Poikakin saa jännätä peliä sen aikaisen ajankohdan takia ja onkin ihan innoissaan, kun pääsi vielä eilen ensimmäistä kertaa ihan oikeisiin jalkapallotreeneihin mukaan. Nyt sitten pitää viikonloppuna mennä etsimään jalkapallotrikoita, kun kaikilla muillakin naperoilla sellaiset oli. Nappulakenkiäkin kuulemma käyttävät ulkona, mutta niitä ei kyllä ostea, ennekuin nähdään, tykkääkö poika treeneistä jatkossakin, varsinkin kun lomien jälkeen vaihtuu tuttu valmentaja toiseen. Minullakin alkoi samalla ihan uusi harrastus, kun kudon treeniajan autossa tai jossain lähellä ulkona.

Huivimysteerejä on alkamassa enmmänkin ja mukana olen aikonut olla aktiivisesti ainakin kahdessa, Knitting Delight -ryhmän Pearled Romance -huivissa, jossa pääsen tutustumaan helmien ihmeelliseen maailmaan ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen vihje tuli tänään ja lanka ja helmet ovat valmiina, puikot pitäisi vielä etsiä. Toisena alkaa ylihuomenna Goddess Knitsin Anniversary Mystery Shawl , johon vielä pitäisi etsiä sopiva lanka. Varastoissa on kyllä niin paljon huiveihinkin sopivia lankoja, ettei etsintä varmaankaan ole kovin vaikeaa. Saa nähdä, kuinka pitkään jaksan olla mukana kaikissa mysteereissä, kun UFOina on jossain nurkassa hylättynä kaksi keskeneräistä vanhaakin mysteerihuivia.

Nameja ja sateenkaarta

Kesä on ollut kiva kaveri ja säät mahtavat. Ulkoilua ollaan harrastettu enemmän kuin riittävästi ja tietokone on saanut levätä talven kovasta käytöstä. Pojasta on tullut kova pyöräilijä, joka pärjää jo melkein kokonaan ilman apuja lähiseudun isoista ylä- ja alamäistä. Tänäänkin käytiin lähes tunnin lenkillä poika pyöräillen ja minä juosten ja välillä ylämäissä puuskuttaen ja vähän työntämällä auttaen.

Sateenkaarisukat
Ohje: Magknitsistä, joten taitaa olla kadoksissa
Lanka: Regian Cotton Surf Color puuvillasukkalanka
Puikot: 2,5 niinkuin aina
Tein lyhennetyt kierrokset Ullan ohjeella enkä lankaa kieputtamalla, muuten taisin tehdä ohjeen mukaan. Lyhennyskohdissa tuli pientä epätasaisuutta, mutta onneksi höyrytys teki taas ihmeitä. Malli oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus, mutta en taida tehdä samalla mallilla enää toisia sukkia, varsinkin kun maailma on täynnä muita malleja, jotka haluaisin kutoa.

Olin toissaviikonloppuna taas sukankutojien paratiisissa , tällä kertaa vähän isommassa tapaamisessa ja oli kivaa saada joillekkin nettitutuille ihan oikea henkilöllisyys. Ohjelmaa riitti lankojen värjäilystä neulontakilpailuun ja mukavaa oli. Tällä hetkellä paratiisissa näyttää erittäin kurjalta maanantain myrskyn jälkeen. Linkin kautta pääsee sivuille, jossa on myös kuvia vaurioista. Hurjan näköistä on, varsinkin kun olin vasta siellä tehtaassakin kierroksella ja näin juuri samoja jättikokoisia lankarullia valmistumassa keriksi, jotka nyt ovat mudan ja veden tuhoamia.

Tuliaisiakin toin tietenkin paratiisista, tosin tällä kertaa hyvin vähän sukkasellaisia.

Vasemmalla oleva vyyhti on itse värjätty Opalin väreillä ja tuskin maltan odottaa saada sen kudotuksi. Uskomattoman upeita värejä saa vain kolmea väriä sekoittamalla! Oikealla oleva vyyhti on todella pehmeää puuvillasekoitetta, joka oli pakko ostaa hintansa takia; 1kg 5 euroa. Omavärjätyn vyyhdin alla on minikerä Opalin uutta Harry Potter -lankaa, jonka sain tehdaskierroksen päätteeksi lahjaksi. Keskellä alhaalla on villa-silkki-ramie - sekoitusta batiikkivärjättynä. Näitä kuolasin jo viime kerralla, mutten hennonut ostaa. Tällä kertaa päätin jättää sukkalangat ostamatta ja ostin puserolangat. Oikealla alhaalla on vielä viininpunaista puuvillalankaa, josta tulee varmaankin joku toppi. Lanka on suunnilleen Kotiväen paksuista ja tyyppistä.
Tässä vielä lähikuva silkki-ihanuudesta, vaikka värit ovat kyllä luonnossa vieläkin ihanammat. Nyt pitäisi langalle löytää arvoisensa ohje. Jotain kesäistä ajattelin, tosin lankaa on kyllä kilo, joten siitä voisi saada kaksikin työtä tehtyä. Pitää mennä Ravelryyn tutkimaan.
Loppuun vielä kesäinen kuva kukkapenkistä, jossa kasvaa vaikka mitä. Tosin tällä hetkellä myrskyn tuomat raekuurot kyllä antoivat kyytiä kasveille, mutta onneksi ei käynyt pahemmin. Pojan kanssa ollaan kovasti hoidettu kasvatuksiamme ja pian päästään omien tomaattien ja mansikoitten syöntiin.

Puikoilla on tungosta ja taitaa olla ensimmäinen kerta, että minun kaikki puiset 2,5-sukkapuikkoni ovat käytössä ... ja niitä on paljon! Tulossa on vaikka kuinka monet itsevärjätyt sukat ja yhdet edellisen Opalin reissun tulokset, joissa on minun mielestäni tähän mennessä kaikkein kaunein väri- ja malliyhdistelmä. Tuo mieleen kesäisen kukkakedon. Novitan bolero on myös aika hyvällä mallilla, mutta olen tehnyt siinä noin sata virhettä ja pelkään siitä tulevan liian ison. Mutta toista kertaa en kyllä enää pura, vaan kudon sinnillä loppuun ja toivon koon kuitenkin osuvan oikeaan. Mutta vähän kyllä kypsyttää, kun malli on kaunis ja lanka kivaa neulottavaa, mutta kun ei vaan saa luettua ohjetta klunnolla ja varsinkaan laskettua oikein :-(.