Samarkandit valmiina

SockKnittingPentathlon-ryhmässä oli kolmansina sukkina Samarkand-malli ja tosi kauan mietin, millaisella väriyhdistelmällä sukat kudon. Mallin aloituskin jotenkin hirvitti ja ne näyttivät paljon vaikeammilta kuin mitä olivat. Toki mallin seuraamisessa oli oltava tarkka, mutta nostetuilla silmukoilla tuli kuitenkin tavallista kirjoneuletta huomattavasti helpommalla kaunista jälkeä. Langoiksi valitsin jonkun halvan mustan sukkalangan ja Regian ringel color-langan kirjavissa pastellisävyissä. Ja väriyhdistelmä olikin erittäin onnistunut. Hieman vielä jäi epätasaisuutta jälkeen ja välillä nostetut silmukat venyivät liikaa, mutta eiköhän sekin tasoitu käytössä ja tuskin sitä jalassa pahasti huomaa. Tätä mallia kannattaa kyllä kokeilla ja oli kiva, että se oli SKP:n mallina, koska muuten sitä olisin tuskin itse tullut aloittaneeksi.

Olen jo monesti todennyt, ettei koskaan saisi kehua sillä, että ollaan oltu pitempään terveinä. Heti edellisen postauksen iltana iski pojalle kuume ja tänä aamuna poika joutui oksentamaankin :-(. Muuten hän kyllä on oikeastaan aika terve ja vatsakin rauhoittui heti pelkän keltaisen limpparin mainitsemisesta :-). Limpparit ovat pojalle vielä aika vieras asia ja hän sai juoda niitä ensimmäistä kertaa enemmän vasta Kanarialla ja nyt ne ovat suurta, mutta harvinaista herkkua. Ja nyt tietenkin mahalääkettä. Täytyy vielä mennä hakemaan suolatikkuja kellarista, niin perinteinen mahatauticocktail on valmis.

Pengoin eilen melkein koko lankavarastoni läpi, kun yritin saada käsityöhuonettani vähän siivotuksi. Kyllä minulla on paljon lankaa! Kyllä teki mieli aloittaa sata uutta työtä ja varsinkin kokonaisiin puseroihin riittävät langat huutelivat erittäin kovaa. Sen takia päätin jättäytyä tämänvuotisesta Sukkasadostakin pois ja keskittyä isompien neuleitten kutomiseen. Kaikkein aktiivisimpana puikoilla on Novitan Luxus cottonista jonkun vuoden takaisella Novitan mallilla neuletakki tulossa ja myös Lankakomeron huiviin tulee hitaasti mutta varmasti lisää rivejä.

Nyt lähden leikkimään sairaanhoitajaa ja katsomaan jotain filmiä pikkupotilaan kanssa. Ja tietenkin kutomaan samalla :-).

P.S. Nyt lopetan säätämisen ... innostuin nääs leikkimään blogipohjien ja headereitten kanssa ja nyt katson ainakin vähän aikaa, näyttäisikö näin tämä blogi minulta.

Aurinko paistaa ja vettä sattaa...

...ja nyt kyllä pitäisi ihan oikeasti olla kesä! Mutta ei vaan ole sellaista kunnon shortsi/T-paitakeliä kuin pari tuntia aina välillä. Muuten minäkin, joka tavallisesti kuljen koko kesän ilman sukkia ja vajaamittaisissa lahkeissa, vedän urheilusukkia ja farkkuja jalkaan. Asiaan on onneksi tulossa parannus, kun lähdetään pian etelämpään etsimään aurinkoa. Laukut on jo koepakattu ja todettu, etteivät aiotut kaksi matkalaukkua riitä ja matkakuumetta on ilmassa ... ollut tosin jo tammikuusta saakka, kun matka varattiin :-). Loma tulee erittäin kovaan tarpeeseen.

Loppukevät ja alkukesä ovat tavallaan olleet tosi kivoja, mutta osin erittäin rasittavia. On vaihdettu autoa, tehty pihahommia, remontoitu etc. Perheen pienimmäisen risatautikierre on jatkunut edellisen postauksen jälkeen kahdella uudella taudilla ja keskiviikkona ollaan menossa erikoislääkärille kuulemaan, miten loppukesästä asiassa edetään. Puukkohommiin varmaan aletaan ja vaikka se ei mikään suuri leikkaus ole, aiheuttaa se harmaita hiuksia kuitenkin vanhemmille ja muillekkin läheisille ihmisille. Loma tulee sopivasti katkaisemaan nämäkin murheet, mutta totta kai pullo penisilliiniä lähtee matkalaukussa mukaan.

Viikko sitten meille tuli aivan ihania vieraita pitkäksi viikonlopuksi, kaksi "vanhaa" luokkakaveria, joita olen nähnyt viimeksi 7 ja 10 vuotta sitten. Kaikki myönsivät myöhemmin jännittäneensä tapaamista, mutta heti nähtyämme todettiin, että oltiin ihan niitä samoja kikattavia tyttöjä, jotka eivät ole kasvaneet aikuiseksi vaan leikkivät kotia ja aikuisten elämää :-). Meillä oli siis niin mielettömän hauskaa koko ajan! Naurettiin mahat kippurassa ja muisteltiin kouluaikoja. Katseltiin Naamakirjasta muitten luokkakavereitten kuvia (nuo kaksi ronttia eivät vielä ole eksyneet sinne) ja kerrottiin monen vuoden kuulumisia. Shoppailtiin, katseltiin nähtävyyksiä, kokattiin, käytiin ulkona syömässä ja kakkukahveilla ja välillä pelattiin koko sakki tuliaisiksi saatua Afrikan tähteä tai jalkapalloa kotipihalla. Kaiken kaikkiaan loistava vierailu ja piristi kummasti. Sen jälkeen kyllä vanha tarvitsi kaksi päivä toipumisaikaa ja kun vielä flunssakin iski auton ilmastoinnin ja tuulisten kelien takia, on joitain päiviä mennyt vähän alemmilla kierroksilla. Mutta jos tänne löydätte, armaat kaverini, kiitos käynnistä ja tulkaa uudestaan! Ja saa muutkin tulla kylään, kun ilmoittaa ajoissa :-).

Julistan täten lankavarastooni saapuneen oudon ja erittäin harvinaisen, todennäköisesti suojelluksi lajiksi luokitellun, "linnun". Se lensi muitten lajitovereittensa kanssa käsityömessuilta ja saapui lohduttaman minua, joka en itse päässyt sen pesäpaikalle tutkimaan muita lajitovereita. Paljon olen tästä ja sen lajitovereista lukenut ja kuullut, mutta loppujen lopuksi tulee kuitenkin mieleen, että hei, sehän on vaan lankaa! Tarinat messuilta olivat aika karmeata kuultavaa ja olin ihan oikeasti onnellinen, että hoidin sairasta poikaa kotona, enkä päässyt itse paikan päälle. Lanka kuuluu nyt kuitenkin varastooni ja yritän miettiä sille sopivan arvokasta mallia. Huivi siitä tulee aivan varmasti, kolmiosellainen, mutta malli on vielä auki.

Kutonutkin olen, vaikken kyllä mitenkään hirveän paljon. Sock Knitters Pentathlon 2009 -kierroksen sukat numero kaksi valmistuivat ja niiden kanssa oli kiva harjoitella uusi tekniikka entrelac eli konttineule. Lanka on Regian Canadian Color.

Äitienpäivä tuli taas kerran salaa takavasemmalta ja piti saada äkkiä jotain nopeasti valmistuvaa puikoille. Anoppi sai Tikrun HaruhanRegia Cottonista. Tästä tuli tosi kaunis ja pitäisi joskus keritä tehdä itsellekkin tällainen.

Äiti sai Falling Water Lace Scarfin (pdf) Lana Grossa Meilenweit 50 Cotton -langasta. Tämäkin malli on oikein kiva ja kohtuullisen nopea neulottava.

Näitten jälkeen on ollut aktiivisimpana Kesäheinä-pusero, jonka aloitin jo viime kesänä, mutta josta oli tulossa ensin aivan liian suuri ja joka päätyi sitten marinoitumaan vuodeksi kaappiin. Nyt siitä on tulossa kokoa S ja käsialaakin tiukensin ja siitä tulee kiva kesäneule. Se alkaakin olla loppusuoralla ja pääsee mukaan matkalaukkuun. Haaveilin vielä saavani uudesta Novitasta jonkun boleron puikoille ja valmiiksi, mutta ei kerkiä enää, mutta eiköhän niitä kesäkelejä tule myöhemminkin.

Uutta inspiraatiota olen saanut myös useastakin lankapaketista, joita neulova ystäväni Pirre on minulle lähettänyt. Lehtiäkin on tullut sekä sieltä suunnasta että vierailta ja olen päässyt nauttimaan Dropsista, Ihanasta, Kauneimmista käsitöistä ja vielä Suuresta käsityölehdestäkin. Dropsissa oli tosi paljon toteutettavia malleja ja systeemi, jossa langoille ehdotettiin korvaavia lankoja esim. toisilla saman merkin langoilla kaksinkertaisina, oli minusta mahtava juttu. Ihanasta olin kuullut jo jotain ja se oli ihan kiva, mutta en kyllä sitä itse tilaisi, koska siinä oli liian vähän konkreettisesti toteutettavaa minulle. Kauneimmat käsityöt tuntui ainakin touko-kesäkuun numerossa uudistuneen ja nuorentuneen kivasti. Ja sisällöstä olen aina tykännyt. Se on jotenkin ihanan monipuolinen ja mieli tekee aina aloittaa joku mielettömän iso pitsinen pöytäliina :-). Suuri käsityölehti oli tällä kertaa koko kasan pettymys, ja ainakin tuo minun käsiini saama edellinen numero tuntui jotenkin tylsältä. Sen jälkeen ilmestynyt numero lomaekstroineen saattaisi olla enemmän minun makuuni, vaikka yleensä kyllä olen tykännyt lehdestä joka kerta. Ompeluohjeet ovat olleet viime vuosina jotenkin ihan kamalia ja se on sääli. Säkkejä ja kamalia rytkyjä, joita en laittaisi päälleni maksustakaan.

Seuraavaksi aion aloittaa erilaisia virkattuja kasseja jokakesäiseen tapaan, kun puuvillalankoja on mukavampi käsitellä kesällä ... minäkin aion virkata kuuluisan ET-kassin ja saa nähdä, tuleeko siitä tämän kesän mania :-). Bolerokin vielä houkuttaa, mutta muuten tavallinen kesätehtailu eli sniikkerisukat ei kiinnostä tänä vuonna yhtään, johtuisiko viileistä ja epävakaisista keleistä.

Lupaan jatkossakin blogata näin kesällä erittäin harvoin ja epäsäännöllisesti, mutta poikkean aina välillä ohikulkiessani Räveltämössä ja Naamakirjassa eli niistä tavoittaa paremmin, jos on asiaa. Sähköpostiinkin saatan vastata. Toivotan kaikille oikein hyvää kesää ja toivottavasti kelit paranevat ihan joka paikassa. Meiltä onneksi saa jo kotimaisia mansikoita ja hinnatkin ovat jo kivan alhaalla, joten edes se etu täällä vähän etelämmässä on sinne pohjolaan verrattuna :-). Niitä on kyllä tullut syötyä aikamoiset määrät eikä kyllästymistä ole vielä lähelläkään.

Jatkuu vaan ...

... sama vanha virsi :-(. Poika sairaana ja sen takia kaikki muu aivan hakoteillä ja tuuliajolla :-(. Juostaan lekurilla vaihtamassa antibioottia ja erikoislääkärillä ja mietitään, aletaanko nielurisojen poistoon, kun tulehdukset uusivat koko ajan. Ja se poistohan on enemmän kuin kaksipiippuinen juttu, mutta eihän tuota raasua voi päästää kouluakaan aloittamaan, kun vähintään kerran kuussa ellei useamminkin on ainakin viikon sairaana :-(. Ja ulkona tosi keväistä, +20 astetta huitelee mittari ja me vaan ollaan sisällä, kun tuuli on vielä petollinen. Onneksi tulee pääsiäisvapaat, niin pääsen taas lenkille tuulettumaan.

Kutonut olen jonkin verran, vaikka pikkumies onkin ollut paljon kainalossa sairastamassa. Kiitos huivikehuista, itsekkin olen siihen tosi tyytyväinen. Huivin piti päästä ensivierailulle neulontatapaamiseen, mutta poika tietenkin sairastui juuri sinä päivänä ja se yhä odottaa ensi-iltaa.
Salida - SKP2009 - 1
Ohje: täältä tai räveltäjistä suoraan
Lanka: StahlSche Wolle Socka 100
Puikot: 2,25
Päätin lähteä mukaan Sock Knitters Pentathlon 2009 -kierrokseen ja heti ensimmäisen sukan kanssa meinasi tulla ongelmia. Kevätpäiväntasaushuivin takia jäi tämän kutominen vähille ja lopulta tulikin kiirus, mutta sain kuitenkin sukat valmiiksi. Tosi hidasta oli kutoa noita pieniä palmikoita, mutta kauniit niistä tuli.

Seuraavakin SKP-sukka on päässyt puikoille ja aivan uutta tekniikkaa on tullut harjoiteltua. Entrelac eli korinpohjaneule tuntui alussa tosi hankalalta ja aivot eivät meinanneet haluta alkaa ymmärtämään systeemiä, mutta nyt se jo sujuu ja sukkia on kiva tehdä, vaikka jatkuva kääntyily onkin hidasta.

Olin myös mukana suomalaisten räveltäjien ensimmäisessä vaihdossa ja kyllä olikin erityisen mukava vaihto! Tässä minun saamani paketti Niinalta , johon olin enemmän kuin tyytyväinen. Minä suorastaan rakastan kesäisiä puuvillalankoja ja tämä Novin luksusuutuus on ihanan tuntuista ja mielettömän pehmeää. Ja uudesta Novitasta löytyi kymmeniä ohjeita, jotka voisin kutoa. Ja salmiakkivarasto oli alkanut uhkaavasti tyhjentyä, joten makeakin puoli oli täydellinen valinta. Kiitos vielä kerran paketista!

Puikoilla on edelleenkin kamala tungos ja uusia pitäisi aloittaa tällä ja ensi viikolla useampiakin, kun menossa ja alkamassa on useampikin huivimysteeri, joihin on pakko päästä mukaan... vaikka entisiäkin huiveja olisi vielä kesken :-). Tässä lyhyesti ilman linkkejä huivit: SecretShawlKAL, Kalinumban Horus ja Kristelin Springtime Swirl.

Nyt pääsenkin sitten taas pakkaamaan poikaa autoon ja suunta sinne erikoislääkärille miettimään tilannetta. Pitäkää peukkuja pystyssä, että infektiokierre saadaan äkkiä loppumaan! Ja oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

Kevättä ilmassa

Juu, kevät ja aurinko olisivat ulkona, mutta sisällä on taas kerran sama potilas neljänkymmenen asteen kuumeessa :-(. Ihan vähän ollaan yritetty olla ulkona tai ainakin parvekkeella, mutta keli on sen verran petollinen tuulen kanssa, ettei uskalla enempää, vaikka mieli tekisi.

Hamsterit sujuivat hyvin ja sain kulutettua yhteensä 1,5 kiloa lankaa varastoista. Tein kaikenlaisia asusteita paksuista langoista, mutta ne ovat vielä silittämättä ja kuvaamatta, kun ei niillä ole ollut kiirettä, kun eivät tälle talvelle kerkiä päälle :-). Loppuviikoksi on luvattu Skandinaviasta tulevan kylmää ilmaa, mutta jospa se olisi vaan hetken juttu ja kevät palaisi. Kuka muuten tunnustaa lähettävänsä tänne kylmyyttä?!? Ei me sitä haluta, lähettäkää vaikka Siperiaan. Huomasin tuossa lankavarastojani katsellessani, että päättelykeijullekkin olisi taas töitä aika paljon, kun monta työtä on jäänyt ilman viimeistelyä ja sen takia ilman kuvia. Jotenkin ei ole inspiroinut yhtään ja koska ne ovat kaikki talvisia juttuja, ei varmaan jatkossakaan huvita, mutta aion ottaa ne joku päivä käsittelyyn ja saada kaikki ajan tasalle.

Kevätpäiväntasaushuivin tahkosin valmiiksi hamstereitten jälkeen ja vaikka nelosvihje meinasikin viedä hermot, tuli siitä tosi kaunis.

Kevätpäiväntasausyllätyshuivi

Ohje: täältä

Lanka: Vanha Novitan merino-Wool

Puikot: 3,5

Kulutus: 322g

Koko: 180 x 85

Olen oikein tyytyväinen huiviin ja lankavalintaani. Halusin arkikäyttöönkin sopivan huivin, joka ei olisi liian reikäinen ja ohut. Ja mallihan on loistava, niinkuin Lankakomeron mallit aina tuppaavat olemaan :-).

Puikoilla on edelleen tungosta ja päättelyhommien lisäksi pitäisi ainakin saada useammat sukat valmiiksi ja aion ottaa jonkun keskeneräisen huivinkin käsittelyyn. Aurinko ja keväiset säät houkuttelevat ohuempien lankojen pariin ja kesäneuleitten neulomiseen. Toisaalta olin aikonut tehdä tänä keväänä jo kauan jonossa olleen Vihervaaran. Uudessa Knittyssä oli myös monta taivaallisen ihanaa ohjetta, jotka olisi mukavaa saada puikoille. Kevään ja kesän juhlapäiväputki on myös alkamassa, joten lahjakoriinkin pitäisi saada täytettä.

Nyt lähden viihdyttämään potilasta ja ulkoilemaan hetkeksi, kun avataan kauko-ohjatun auton ulkoilukausi. Olisi mahtava lenkkikeli, mutta ei auta kuin odottaa viikonloppuun.

Stop ja onnittelut

No nyt ollaan sairastettu viikko melkein neljänkymmenen asteen kuumeessa (jälkikasvu), tultu portaat alas selälleen ja saatu siitä ilosta aikamoinen määrä isoja kipeitä mustelmia (allekirjoittanut), selätetty Teddy (allekirjoittanut), tehty lumitöitä eilen 800 kalorin verran (allekirjoittanut) ja lainattu vaimon pientä kauppakassia työmatkoille, kun iso farmari käyttäytyy huonosti kunnon talvikelissä = reilu puoli metriä uutta lunta, aamulla pakkasta komiat 14 astetta (mies), josta johtuen kävelty aika monta metriä edestakaisin pitkin kylää (jälkikasvu ja allekirjoittanut). Kaiken tämän seurauksena meikäläisellä on aikamoisen mahtavasti lihakset jumissa, mutta liikunnan puutteesta en kyllä voi valittaa :-).

Suuri kiitos kaikista hyvistä kirjavinkeistä. Ne on printattu ja niitten pariin palaan heti tarkemmin, kun olen saanut perheen pään kesäpaidat silitettyä ja aloitamme työmatkan aikaisen loma-ajan, jonka aikana syödään mahdollisimman paljon valmisruokaa, valvotaan aivan liian myöhään (sattuipas sopivasti Oscarien jaot :-) ) eikä kosketa imuriin ennenkuin juuri ennen lentokoneen laskeutumista. Random generator toimi arvonan apumiehenä, kun jälkikasvu toimii Spidermanin kaksoisolentona tarhan karnevaalijuhlassa. Päätin arpoa kaksi voittajaa, kun tämä kisakin venyi niin mahdottoman pitkäksi. Voittajiksi tulivat Jaana ja Tuulia, onnea!

Kaikista kommelluksista ja sairasteluista huolimatta puikot ovat olleet hommissa ja sponssauksena saatu Teddy-vuori (kiitos siitä vielä kerran asianosaisille !) on pienentynyt niin paljon, että siitä on enää yksi ehkä puolen kerän kokoinen nöttönen jäljellä, jonka senkin aion vielä selättää. Turkoosi Teddy muuntui monikäyttöiseksi settikokoelmaksi, joka koostuu kaulurista, paksusta kaulaliinasta, baskerista ja rannekkeista. Samaan syssyyn, ja tietenkin Hamstereitten hengessä, otin käsittelyyn myös sinikirjavat Kuurat ja niistä on jo syntynyt kaulaliina ja rannekkeet ja tulossa on vielä pojalle oikein ihanan pehmoinen tyyny, jota jo nyt halitaan erittäin paljon. Kuvia seuraa myöhemmin.

Nyt kiireesti ampumaan ja hiihtämään Kuuran säestämänä!

Viivästyminen

Kisan päättäminen viivästyy, kun kotona on koko tämän viikon sairas lapsi, joka makaa enimmäkseen kainalossa tai jota pitää viihdyttää. Kisaan voi osallistua siis vielä kommentoimalla edelliseen postaukseen. Hamstereissakaan ei mene erityisen hyvin, kun olen kutonut Teddy-baskerin tähän mennessä kaksi kertaa ja joudun purkamaan siitä taas yli puolet, kun ei koko vieläkään ole passeli :-(.

Plääh

Juu, tuo yllä oleva lause kuvaa aika hyvin viimeisten viikkojen tunnelmia. On ollut tyypillistä vuoden loppuun kuuluvaa hässäkkää, vieras kotimaasta, miehellä älyttömästi työmatkoja, vähän joulustressiä ja viimeiset pari viikkoa kaaosta oikein kunnolla. Perheen pienimmäinen päätti alkaa sairastaa oikein kunnolla ja sen tuloksena sai 9 päivän sisään 3 antibioottikuuria eri tauteihin! Viimeistä syö vieläkin ja tänään alkaa tuntumaan, että eiköhän tuo tuosta ala tervehtyä. Energiaa alkaa olla kuin pienessä kylässä ja kohta alkaisi olla aika päästä purkamaan sitä tarhaan ... kotona ollaan meinaan näitten parin viikon aikana kokeiltu yhtä ja toista aktiviteettia ja nyt alkaa olla takki tyhjä.

Leivottu on tosi usein, kun ensimmäisten kuurien aikana poika oli oikeastaan terve, mutta kotona. Tuloksena oli 5 erilaista pikkuleipälaatua, joista kaksi syöty jo loppuun ja yksi laatu tehty jo tuplasti ja sitä on seuraavakin annos jo tilattu ja luvattu tehdä. Pipareitakin pitäisi vielä tehdä ja kokeilla viime vuonna saatua Muumitalon piparimuottipakettia, mutta sen jätän vähän myöhemmäksi. Aion myös kokeilla uusien pikkuleipäreseptien ohella uutta kakkureseptiä, punaviinisellaista, kun saatiin kerran maistaa sellaista ja se oli niin ihanan suklaista.

Kudottukin on hissukseen, vaikka potilas on viihtynyt myös paljon sylissä tai muuten vieressä, jolloin puikot ovat joutuneet paitsioon. Otin Lapaskuussa käsittelyyn Virosta tuliaisina saamiani hahtuvia ja kyllä niitä onkin ollut ihana kutoa ja huovuttaa. Muutama ensimmäinen kierros on aina vähän hapuilua ja tuntuu, että hahtuva katkeaa koko ajan ja tuoksu tuntuu pistävältä nenään, mutta pian molempiin tottuu ja nyt harmittaa jo kovasti, että varastot ovat loppumaan päin. Tein ensimmäiset lapaset itselleni ja olen jo koekäyttänyt ne ja kyllä olivat lämpimät ja kauniit. Tässä kaksi paria, joilla on nykyisin jo kavereitakin eri muodoissa.

Minä lupasin osallistua hyväntekeväisyysneulontaan, jossa kudottiin lampaita tai muita pehmoeläimiä yhden päiväkodin lapsille. Tässä minun panokseni: kaverukset, jotka on kudottu Novitan Palmasta ja Regian raitasukkalangasta. Täältä löytyy kuvaa onnellisista uusista lampaitten omistajista ja koko lammaskaartista. Pojalle pitäisi vielä kutoa oma pehmolammas hänen lempiväreillään.


Tarhassa oli tarjolla adventtikranssin sitomista ja minä päätin osallistua siihen, koska en ole koskaan moista puuhaa tehnyt alusta asti. Mukava iltapäivä olikin ja ihan kaunis kranssi oli tuloksena. Koristelin sen kotona melkoisen vaatimattomasti, koska en halunnut liikaa kimalletta ja krumeluuria ja olenkin aika tyytyväinen tulokseen. Sen verran tätä hässäkkää ja ohjelmanmuutoksia on ollut elämässä, että eilen muistin sytyttää toisen kynttilän vasta juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta onpahan sitten ensi viikolle enemmän polttamista.

Aika monta asiaa pitäisi tehdä vielä ennen joulua, mutta olen kuitenkin aikataulussa ihan mukavassa vaiheessa ja taidan saada kaiken valmiiksi ilman kamalaa paniikkia. Vietämme joulua ensimmäistä kertaa meillä kotona ja vaikka se tietää enemmän töitä minulle, on tosi kivaa saada tehdä oman näköinen joulu, vaikka se hyvin perinteinen ja samantyylinen kuin anoppilassakin vietetyt tulee olemaankin. Kovasti suunnittelen jo joulun jälkeisiä neulomuksia ja listalla onkin monta neuletta ihan minulle itselleni :-).

Monstereita liikenteessä

Päätin kuluttaa Sukkasadon aikana jämäkeriäni ja tässä ensimmäiset monsterisukat. Väriyhdistelmä on aika psykedeelinen, mutta jotenkin kummasti se miellyttää minun silmääni todella paljon. En yrittänytkään saada sukista samanlaisia, pelkästään resori, kantapää ja kärki on tehty yhdellä langalla ja muuten lanka vaihtuu aina kahden kerroksen välein.

No tämä kyllä ei ole kovin iso hirviö, vaan ystävien vastasyntyneelle pojalle tarkoitettu setti Novitan merinoisesta Woolista.


Päätin lähteä mukaan Mystery Stole 4: een ja pähkin pari viikkoa mahdollisia lanka- ja helmiyhdistelmiä. Loppujen lopuksia ainakin tämänhetkiseksi voittajaksi tuli kartiolla oleva pellavasekoitelanka ja moniväriset helmet. Ensimmäisen version tein numeron 3,5 puikoilla ja niillä pitsistä tuli kuin kalanverkkoa, joten pienensin kokoa kokonaisen numeron ja aloitin uudelleen. En ole ihan varma, onko lanka täydellinen mallin, mutta haluaisin välttämättä kokeilla tällä yhdistelmällä, joten kudon ainakin ensimmäisen vihjeen loppuun ja pingotan työn ja katson, miten jatkan.
Monsterisukat numero 2 kudon miehelle, kun onnistuin kutistamaan ja melkein huovuttamaan hänen sukkansa, jotka olen kutonut 7-veljestä-langasta. Uskomatonta, mutta ne todellakin kutistuivat pesussa koosta 43 noin kokoon 39! Ja lanka on tuo raidallinen kuvasta. Taas jonkinlainen sunnuntaikerä, koska pesin ne tasan samoin kuin kaikki muutkin jo monen vuoden ajan.
Monsterisukat numero 3 aloitan tällaisista vähän meleeratuista väreistä. Kaivelin tänään jämäsukkalankalaatikkoa ja löysin sieltä vaikka kuinka monta mielenkiintoista yhdistelmää seuraaviin sukkiin. Startitis on tosi pahana tällä hetkellä ja aloitettu on muitakin töitä, parit sukatkin, eikä loppua ole näkyvissä. Ei tosin taida tuo startitis olla yhtään ihme, kun tänään tuli kaksi muutakin diagnoosia, yksi sitis ja yksi kitis ja pussillinen lääkkeitä.

Ei laaksoa ei kukkulaa ...

... no ei kun olikin aika kukkulaisen näköistä työtä juuri puikoilla. Erittäin vanha UFO, nimittäin MS3 , pääsi vihdoinkin pölyisestä nurkastaan taas esille ja olen tikuttanut sitä niin, että viimeinen vinkki on enää tekemättä. Ja tietenkin sitten pingotus, jonka avulla kukkuloista ja laaksoista pitäisi syntyä kaunis joutsenen siipi. Huivien kutominen tuntuu pitkästä aikaa tosi mukavalta ja ainakin nyt tekeillä olevissa ovat kuviotkin sellaisia, ettei ihan koko aikaa tarvitse katsoa ohjetta. Se ohjeen jatkuva katsominen on nimittäin minulle se huivien kutomisen kompastuskivi, kun en millään jaksaisi olla koko aikaa ohje nenän edessä.

Toinen keskeneräinen huivi on Knitting Delight -ryhmän Pearled Romance. Hidasta on helmien kanssa kutominen, mutta jälki on kyllä mukavaa ... helmet näkyvät paremmin klikkaamalla kuvaa. Lankana Junghanswollen Seidana, sama kuin MS3:ssa, mutta erivärisenä.
Ja koska ei kahta ilman kolmatta, tässä Goddess Knitsin toinen keskeneräinen eli Anniversary Mystery Shawl. Lankavalintaa mietin kauan, kun pelkäsin tällaisen epätasaisen langan soveltuvuutta malliin, mutta pingotuksen jälkeen näyttäisi siltä, että kyllä tälläkin onnistuu. Tämä oli jonkun kirppisreissun löytö ja täysin nimetöntä kartiolankaa, mutta epäilisin sen syöneen villaa, puuvillaa ja pellavaa.

Meillä on ollut jo kolmisen viikkoa tosi kylmää ja sateista. Tänään vihdoinkin näyttäytyy aurinko ja lämpötilankin pitäisi vihdoinkin nousta. Ilmeisesti kylmän sään takia koko perhe yskii ja räkii, minä tietenkin taas tapojeni mukaisesti kaikkein pahiten :-(. KIPpailunkin jouduin jättämään väliin kylmän sään ja räkätaudin takia. Mies on ollut flunssasta huolimatta ahkerana ja minun käsityöhuoneeni on viittä vaille valmis ja pääsen pian penkomaan ja järjestelemään käsityötarvikkeitani oikein kunnolla.

Pikaterveiset

Kiireistä on ollut eikä ole koneelle kerinnyt ja päässytkään. Ensin oli poika taas vaihteeksi viikon sairaana kotona ja nyt on mies ollut sairaslomalla ja sama tahti jatkuukin, joten "konevuorot" ovat jatkossakin kortilla. Säät ovat olleet jo melkeinpä keväisiä ja olen yrittänyt kovasti nauttia auringosta ja linnunlaulusta. Kutistunutkin olen jo kohta 10 voipaketin verran, kiitoksista suurin osa kuuluu mahtaville säille ja sen tuomalle liikuntainnostukselle. Kävin eilen jopa juoksemassakin ja mukavaa oli, vaikka kyllä vielä enimmäkseen aion sauvotella.

Kutonutkin olen jonkin verran ja tässä ensimmäisiä kuvatuksia. Niinkuin jo aiemmin kerroin, olen harrastanut jämälankojen tuhoamista virkkaamalla. Ainojen ja joittenkin tunnistamattomien jämistä syntyi ensin kapea huivi ja niille kaveriksi kämmekkäät. Jos ei nämä värit piristä, ei sitten mikään muukaan :-).

Nämä olivat kaikenlaisia puuvillasekoitteita ja niistä tulikin mukavan rauhallinen huivi, ehkäpä jopa miehiseenkin makuun sopiva.
Valmiina, mutta päättelykeijua odottamassa on kaksikin liiviä ja puikoilla sukat ja taas kerran virkattu kaulaliina. Hamstereitten jälkeen alan tunikahommiin sekä ommellen että kutoen. Mulla on pakkomielle kaikenlaisiin tunikoihin, vaikka epäilen niitten mallina olevan erityisen epäsopivia minun kropalleni. Mutta pakko tehdä ainakin yksi, jolla todistaa itselleen epäsopivuus :-).

Kiitos Marille muuten luovista ehdotuksista edellisten lankojen käyttötarkoituksen suhteen. Lankojen löytämisen jälkeen säät ovat muuttuneet niin täysin, että piilotan langat johonkin talvilankajemmaan ja mietin sitten ensi talvena uudelleen käyttötarkoitusta. Nyt himottavat kesäisemmät langat ja mallit.

Ysk, ysk, niisk

Kovin kauaa ei keritty olla tänäkään vuonna terveinä ennen ensimmäisen räkätaudin saapumista. Viikonloppuna pidettiin pojan kanssa kisa, kummalla enemmän kuumetta, joka poika voitti ennätyksellään 39,9°. Tänään käytiin yhdessä lääkärissä ja minä yskin keuhkojani pellolle keuhkoputkentulehdusdiagnoosi ja antibioottikuuri taskussa ja pojalle tiputellaan paritkin tipat ja kokeillaan, jos selvittäisiin ilman kuuria punoittavista korvista. Olenkos minä jo mahtanut mainita, miten väsynyt olen tähän jatkuvaan sairasteluun ?!?

Valmistuneita aivot-narikkaan -pikkutöitä olisi useitakin, mutta ei jaksa eikä pysty miettimään kuvaamista. Lähes pari päivää olin jopa kutomattakin, mikä kertoo kunnosta enemmän kuin tuhat sanaa. Lähdin mukaan Secret of the Stole ii:een ja innostuin kutomaan ensimmäisen vinkin heti ensimmäisenä päivänä. Ja samaan syssyyn kaivoin muumioituneen Mystery Stole 3:nkin esille ja sekin on edistynyt muutaman rivin.

Arvontaan on tullut hyviä vastauksia ja siihen saa osallistua vieläkin jättämällä puumerkin edelliseen postaukseen. Pistän pelin poikki, kun elämä jälleen voittaa.

Hyvää joulua, hyvää joulua ...

Kaksi yötä jouluun on ... ja mulla alkaa suunnilleen olemaan kaikki valmiina ... tai ainakin vielä aikaa viimeistellä viimeisetkin jutut. Kahdet sukat on viimeistelyä vailla, yksistä lapasista päättelyt tekemättä ja sitten voisikin laittaa lahjat paketteihin. Huomenna vielä yksi satsi torttuja valmiista taikinasta mukaanotettavaksi anoppilaan ja sitten voikin lähteä muutamaksi päiväksi valmiitten pöytien ääreen. Stressiä on kyllä riittänyt ja vielä kun saimme perinteisen jouluräkätaudinkin vieraaksi koko perhe, niin ei ole aina ollut ihan kovin kivaa. Minä olen vieläkin ihan pipi ja yskin keuhkot pihalle :-(. Ja ulkona mahtavat ulkoilusäät, plääh. Lunta ei kyllä ole, mutta ihanan kuivaa ja aurinkoista, joten voisi loistavasti mennä sauvakävelemään. Mutta kun ei niin ei, makaillaan sitten sohvalla.

Lahjuksia on valmistunut tasaisen tappavaa tahtia. Tämän joulun kokonaistulokseksi tulee 4 paria sukkia, 6 paria lapasia ja yksi lohikäärmehuivi. Ailit olivat tämän vuoden suosikkeja, ja niitä syntyikin yhteensä kaksi paria punaisia ja yhdet parit mustia ja ruskeita. Omat ovat vieläkin tekemättä. Jotain liekkijuttujakin olisi vielä tarkoitus tehdä omalle väelle.

Liekkilapaset
Kuvio: Novitalta, lapanen muuten mallia perus
Lanka: 7 veljestä
Näistä tuli kivoja ja musta aika cooleja, vaikka kuvioneuletta onkin rasittavaa neuloa. Pikkutöissä se kuitenkin vielä menee.

Liekkisukat

Kuvio: Novitalta, muuten perussukka

Lanka: 7 veljestä

Samalla mallilla vielä yhdet sukatkin. Näyttävät kuvassa todella oudon mallisilta, mutta kyllä niistä ihan kunnolliset kokoa 44 olevat sukat piti tulla.

Meillä ollaan perinteisesti tehty piparkakkutalo. Tänä vuonna yritin kyllä kovasti päästä tästä hommasta, koska flunssa alkoi ilmoitella tulostaan ja oltiin leivottu pojan kanssa jo vaikka kuinka monta kertaa, enkä olisi millään jaksanut enää alkaa talohommiin. Mutta pakkohan se oli, kun poika kertoi silmät loistaen, miten haluaa tehdä noidan talon noitineen ja kaikkineen. Noidan tekemistä kyllä mietin kovasti, mutta sitten löysin kaupasta marsipaanipötkön ja päätin pistää taiteellisesti lahjakkaan mieheni hommiin. Kymmenessä minuutissa syntyi massasta hieno noita, jonka poikakin hyväksyi heti. Itse piparkakkutalo ei kylläkään ole mikään taiteellinen suoritus, sekun ei olisi millään halunnut pysyä kasassa, vaan yrittti hajota moneen kertaan. Mutta eihän se noita voi asuakkaan missään palatsissa! Joka paikkaan vaan kamalasti sokerikuorrutetta ja kamala huuto, jos vain joku yrittikin mennä talon lähellekkään :-). Hyvin pysyy, tosin saapa nähdä, miten se selviää matkasta anoppilaan.

Tämän myötä toivon kaikille oikein rauhallista joulua ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle! Koettakaahan ehtiä kutoa vähän muun touhun ohessa. Minä ainakin teen näin kun isovanhemmat ja uudet lahjat viihdyttävät pikkutermiittiä.

Kuvaton välipala

Juu, olis kiva, kun kerkiäsi blogata, mutta viimeinen reilu viikko on mennyt aika kiireessä, kun poitsu päätti alkaa sairastamaan ja oli koko viime viikon pois tarhasta, jolloin minä en tietenkään kerkiä tekemään mitään. Sairastus kruunautui lauantaina, kun poitsu alkoi valittamaan korvaansa ja vajaassa puolessa tunnissa kivut yltyivät niin, että poika itki ja huusi suoraa huutoa. Onneksi päästiin aika pian päivystykseen ja saatiin hevoskuuri päivystävästä apteekista ja jo parissa tunnissa poika oli melkein entisensä ja pääsi jopa tänään tarhaankin. Mieskin on ihan tautinen ja mullakin kaikertelee kurkussa, mutta mulla ei ole aikaa nyt sairastaa.

Tänään olen juossut kaupoissa kuin viimeistä päivää, kun huomenna on tarhan askarteluilta ja näin tänään ensimmäistä kertaa, mitä tehdään ja mitä pitäisi siihen mennessä hankkia. Sain suunnilleen samannäköisiä juttuja ja poikakin hyväksyi juuri ja juuri ostokset, vaikkeivat ne ihan samoja olleetkaan, hän nääs kun on varannut tuloksen jo itselleen.

Joululahjatehdas pyörii ja tulostakin syntyy, mutta kovin kamalasti en vielä uskalla täällä juttuja esitellä, kun tontut käy kurkkimassa kuitenkin :-). Eikä ne vielä kuvauskunnossa olekkaan, kun viimeistelykeiju on lomalla ja kamerapoikakin kadoksissa.

Lumikin on taas maassa, tosin lämpötila sen verran korkealla, että tuskin tätä iloa tälläkään kertaa kovin kauaksi aikaa riittää.

Joululahjatoivomuksia mietittiin eilen, kun poika halusi kirjoittaa joulupukille. Pojan toivomukset olivat yksinkertaisia: ota kaupan lelukatalooki, merkkaa siitä kynällä kaikki lelut, jotka eivät ole tytöille, ja halua ne :-)! Vanhemmat voisivat ottaa remppamiehen alakertaan touhuamaan ja minä ihan yksin itselleni voisin ottaa kuumaakin kuumemman teoksen , jonka tuloa odotetaan edelleenkin neulontapiireissä kuin kuuta nousevaa. Taitaa olla yhden jos toisenkin neulojan toivelistalla ja varmaan aika monen kuusen alla tänä vuonna :-).

Summertime?!?

Ai muka kesäkö pitäisi olla .... eilen näytti mittari lähes koko päivän karvan verran 10 asteen päälle ja meillä kaivettiin melkein talvivaatteita esille ... ja saatiin michelinukkovarustuksesta huolimatta räkätauti :-(. Nyt on sitten ihan koko perhe samanaikasesti enemmän tai vähemmän räkätaudissa, jippii! Leijanlennätykseen sää oli mitä mainioin, mutta kyllä minulle kelpaisi toppikeli. Onneksi vähän lämpimämpää pitäisi olla pariksi päiväksi luvassa ja nyt jo näyttää paremmalta.

Toppikelien varoille jatkuu toppien kutominen vielä ainakin hetken. Seuraavaakin jo suunnittelen, mutta saas nähdä, tuleeko siitä sitten kauden viimeinen ja siirryn talvisempiin juttuihin.

Summertime Tunic
Ohje: Interweave Knitsin sivuilta
Lanka: halpislanka Nova mikrokuitua
Puikot: 3
Ja ihan vaikka periaatteesta tein malliin vähän muutoksia. Koska tein samasta langasta jo yhden ylösalaisinraglanin rullareunoilla ja huomasin siinä, että reunuksista tulee aika paksut, tein tähän kääntöreunuksen samalla tavalla kuin tein nauhakujankin. Nauhaksi tein Strickmühlellä eli neulemyllyllä nauhalangasta nauhaa, joka on kyllä aika paksua, joten saatan tehdä tai ostaa toppiin vielä ohuempaakin vaihtotarkoitukseen. Tosin epäilen kyllä, että käytössä nauha vähän litistyy. Olipas muuten vaikea saada nauhalanka myllyllä alkuun! Olin jo aivan varma, ettei siitä tule mitään, mutta kokeilin vaan uudestaan ja uudestaan ja lopulta se onnistui. Topista tuli ihan kiva ja juuri sopiva arkikäyttöön, vaikka onkin alkuperäista paljon paksumpi ja raskaampi. Voisin harkita tekeväni joskus tällä mallilla yksivärisen ohuemmasta langasta.

Tikapuulankahuivit

Lanka: Schachenmayr nomotta Scaletta

Malli: ainaoikein jättipuikoilla

Puikot: isoimmat mitä talosta löytyi eli numero 12

Tein muistaakseni toissa kesänä tästä langasta topin ja lankaa jäi vähän vajaa 3 kerää jäljelle. Olen miettinyt niille käyttötarkoitusta ja jonkinlaista huivimallia. Lopulta päätin kokeilla jotain todella yksinkertaista ja se olikin oikea valinta jo itsestään näyttävälle langalle. Pitempää huivia voi pitää kaulalla ja lyhyemmän pistää vaikka farkkuihin vyöksi. Tai sitten laittaa kiertoon :-).

Tästä paketista jo mainitsinkin. Täällä alkoi alennusmyynti ja vaikka kuinka yritin tolkuttaa itselleni, etten tarvitse yhtään mitään ja että kankaita ja lankoja on enemmän kuin riittävästi, en voinut vastustaa kiusausta, kun möivät kaikkia ihanuuksia pilkkahintaan. Kankaat ovat edessä olevia tilkkukankaita lukuunottamatta erilaisista yllätyspaketeista ja taas minulla kävi hyvä tuuri niitten kanssa. Halusin enimmäkseen arkisia trikootyyppisiä kankaita, joista voi tehdä kaikenlaista paitaa, shortsia, pyjamaa, housua yms. koko perheen käyttöön. Pari kesäistä ohuemapaakin kangasta tuli odottamaan seuraavaa kesää ja mukana oli myös aivan ihana joustava musta housukangaskin ihan minulle itselleni.

Muuton jälkeen alan tekemään Susannan oppien mukaan vaatteita sarjatyönä. Tai ainakin aion yrittää opetella sitä tyyliä, niin ei tarvitse muuttaa koko ajan koneesta säätöjä. Tilkkutyöt kiinnostaisivat myös kovasti, mutta ensin pitää haalia lisää kankaita.

Lankoja tilasin vaan sen takia, että heillä oli tarjous 2 kilon ylläripaketista, joka maksoi 15 euroa. Ja kyllä kävi hyvä mäihä! Olen kaikkiin lankoihin oikein tyytyväinen eikä tullut mitään muovilankaa, josta olisi taas pitänyt keksimällä keksiä jotain tekemistä. Kilon verran on Lana Grossan Charlottaa, vihreäkirjavaa villa-mohairsekoitetta ja siitä voisin tehdä itselleni muhkean vyöllisen villatakin, palmikkojuttukin voisi olla kiva. Onlinen sininen nauhalanka Life on unelmanpehmeää ja siitä tulee yllättäen jotain kesäistä. Ruskea puuvillalanka on Four Seasonsin Firenzeä ja aivan ihanaa. Molempia kesäisempiä lankoja on 500g. Ja näin ollen kerähinnaksi tuli hurjat 37,5 senttiä! Eihän tuollaiselle tarjoukselle voi sanoa ei ja vielä kun mukana on yllätysmomenttikin eli ei yhtään tiedä, mitä sieltä tulee. Olen oikein tyytyväinen .... muuttomiehet varmaan vähemmän :-).

Saan varmaan tänään vielä valmiiksi leppäkerttusukat ja sitten onkin pakko alkaa tikuttamaan MS3:sta. Mutta taidan kyllä myös kehitellä jonkun topin tai kesäpuseronkin vielä puikoille. Ja huomiseksi tarvitsen sitten uudet leikkipuistosukat puikoille ja .... ei taida huivi paljoa edistyä näillä suunnitelmilla :-).

Pojalla alkoi eilen tarhasta 3 viikon kesäloma ja ollaan ihan vaan kotosalla, kun miehellä on vielä töitä muutama viikko. Tekemistä kyllä riittää pakkailussa ja muuten, mutta jotain kivaa tekemistäkin on pojalle keksittävä. Ai niin, taisin mainita jossain postauksessa muuttofirman miehestä, joka tuli tekemään tarjousta. Tulipa hyvä kuva firmasta, kun mies myöhästyi ensin tunnilla ... oli väärässä osoitteessa ... ja vieläkään ei olla saatu tarjousta, kun se oli mennyt autossa hukkaan jonnekkin penkkien väliin! Kahden tulikivenkatkuisen puhelun jälkeen asia alkoi selvitä ja tänään pitäisi tarjous olla postilaatikossa.

Mitä on tapahtunut..

... sitten viimeisen bloggauskerran pari viikkoa sitten.
-sairastettu (minä: tavallisen flunssan päälle joku bakteeritulehdus, joka taltutettiin penisilliinillä)
-pakkailtu muuttolaatikoita
-vietetty 4vee-synttäreitä (arvatkaas kenen ? :-) )
-vietetty nimipäiviä (minä: tosin ei niitä kyllä juhlittu, mutta onnitteluja kyllä tuli paljon)
-oltu liikaa auringossa (minä: mieletön aurinkoihottuma iski koko kroppaan! Aijai kun kutittaa!)
-vietetty jumpparyhmän kauden päättäjäisiä (minä: tulin viime yönä omalla autolla kotiin klo 24 ja nyt kyllä väsyttäisi)

Siinä nyt isoimmat tapahtumat pääpiirteissään. Nyt odottelen ensimmäisen muuttofirman pomoa katselemaan meidän roinamäärää ja tekemään hintatarjousta muutosta. On muuten nyt jo yli puoli tuntia myöhässä, murmur :-(.

Lahjottukin minua on kovasti ja se kyllä on aina kivaa. Ensimmäisenä saapui rakkaalta ystävältäni Pirreltä pullea paketti täynnä ihanuuksia. Kuvasta puuttuu Moda, joka hyppäsi myöhempään kuvaan. Me vaihtelemme epäsäännöllisen säännöllisesti jämä- ja muita lankoja, jotka ei meille puhu mitään kivoja, ja jotka yleensä puhuvat toiselle osapuolelle paljon enemmän. Kiitos ystäväiseni! Nauhalankojen pään menoksi on jo suunnitelmia ja muutkin jo kuiskailevat kovasti .Huopaset joutuvat odottamaan vähän talvisempaa säätä, mutta nekin kyllä huutelevat jo aika paljon.


Viime viikkojen lehtikatsaus näyttää tältä: Novita tuli sieltä itsestään (vahingossa tai hyvityksenä minun marmatuksestani), Moda Pirreltä, Kauneimmat Käsityöt äidiltä synttärilahjan kylkiäisenä ja sukkalehti ihan omaostamana. Kaikissa oli kivoja juttuja, tosin suomalaiset lehdet pitää keritä vielä lukemaan toiseen kertaan, kun en viime viikkojen hässäkässä niitä kerinnyt kunnolla lukea.

Ihan itse ostin taas näitä halpoja mikrokuitumuovilankoja, kun ne ovat niin ihanan pehmeitä ja mukavia käyttää. Vihreää on lyhythihaisen verran ja oranssia topin verran ja toppi pääsikin heti puikoille IK:n Summertime Tunicin ohjeella.
Anoppi toi vielä kirppislöytönä kasan puikkoja kaikissa eri variaatioissa ja outoja tokkia joihinkin ihmeellisiin Kelim-töihin tarkoitettua lankaa. Olisikohan jotain matto- tai seinävaatteisiin tarkoitettua. Värit ovat kivat ja taidan kutoa niistä jotain pientä. Tuntuisi olevan suurelta osalta villaa, joten huovutuskin saattaisi onnistua, mutta täytyy vielä tehdä huovutustesti.
Kutomisrintamalla on ollut kiireitten ja sairastamisen takia aika hiljaista. Taisin olla jopa kolme päivää täysin ilman puikkoja, joten voitte kyllä uskoa, että olin kunnolla kipeä! Kaksi sukkaparia on toisen sukan puolivälissä menossa, toppi vasta aloitettu ja MS3 -huivi odottaa seuraavaa ohjetta. Jonkun virkkaustyön aloittamista harkitsen, mutta en ole vielä kerinnyt penkoa lankavarastoja ja päättää, mitä tekisin.

Se hyvä puoli sairastamisessa oli, että koska en kurkkukivun takia voinut kunnolla syödä ja juoda, tippui paino pari kiloa ja nyt ovat tämän kesän housut löysiä :-). Tästä voi hyvin jatkaa tiputtamista edelleenkin, mutta ensin kyllä täytyy mennä kaivelemaan kaapista pienempiä housuja, joita kyllä riittää vielä aika montaa eri kokoa. Kunto kyllä meni ihan pohjalukemiin ja eilisellä ensimmäisellä sauvalenkillä painoivat jalat tonnin ja tahti oli tosi hidas ... ja lihakset tänään jumissa. Mutta kyllä se siitä taas alkaa sujua, kun pääsee taas arkeen kiinni.

Ätsii ja valmiita

Poika oli ensin räkätaudissa ja juuri sopivasti ennen viikonloppua tauti iski minuunkin :-(. Kyllä on kurjaa ja kamalaa :-(. Onneksi säätkin ovat tosi kamalia, ettei harmita, vaikkei jaksakkaan mennä ulos. Tosin kyllä kesä saisi tulla takaisin jo, alkaa tämä jatkuva harmaus, sade ja kylmyys jo kyrsimään. Tänään kyllä uhkailivat säätiedotuksessa, ettei kunnon kesä tulekkaan ollenkaan, vaan epävakaiselta näyttää pidemmälläkin aikavälillä .... ei oooooooooooooo reiluuuuuuuuu :-(! Tahtoo kesän!

Bambusniikkerit
Lanka: se anopin sukista jäänyt Fortissima Bambu
Puikot: tutut ja turvalliset 2,5
Malli: varpaista ylöspäin tiimalasikantapäällä ja rullareunalla
Sain langan käytettyä niin tarkasti, että sitä jäi reilun kahden raidan verran ja kuitenkin sniikkereistäkin tuli enemmän kuin 95%:sesti identtiset! Vain kärkeen tuli pieni eroavaisuus. Nämä jäävät minulle, jotta pääsen kokeilemaan tämän merkin bambulangan ominaisuuksia käytössä.

Pellavatoppi

Lanka: toissa kesän kirppissaalista isolta kartiolta, pellavasekoite, muuta tietoa ei ole

Puikot: 3,5

Malli: oma, mallina vanha ostettu lempparitoppi, josta mittojen mukaan tehty. Helmineuletta, pyörönä hihansuille saakka, hieman kavennuksia vyötäröllä.

Topista tuli kiva ja juuri passeli arkikäyttöön. Alkuperäinen on huomattavasti tiheämpi, mutta tämäkin on riittävän läpinäkymätön. Piristykseksi tein toppiin kaksi kukkasta sillä uudella kukkalaitteella. Ne on kiinnitetty rintakoruneuloilla.

Tässä sitten se kauan odotettu kirja, jossa kyllä todellakin on kauniita malleja. Saiskos samanlaista opusta myös IK:n parhaimmista huivimalleista :-)?!? Samassa kuvassa aktiiviset keskeneräiset, MS3, tilkkusukat nro.2 ja perussukat Opalin leppislangasta. Jotain isompaakin tekisi mieli aloittaa, mutta en vielä ole osannut valita mitä. Ullassa olisi paljon kivaa, mutta uusi Magknitskin houkuttelisi parilla mallilla. Toisaalta kyllä huivin kutominen vie tällaiselta harvoin-huiveja-tekevältä paljon aikaa, joten se pitää kyllä pitää ykkösenä, kun muuton takia ihan vähän jotain muutakin tekemistä tässä olisi. Ja pojan 4vee synttäritkin olisivat parin viikon viikon kuluttua ja minua kiinnostaa ajatus lastenkekkeristä vähemmän kuin juurihoito ... vaikken ole moista kyllä kokenutkaan, mutta kauhujuttuja kuullut eikä hammaslääkärillä käynti muutenkaan kuulu lempipuuhiin. Yritän keksiä koko ajan keinoja, millä saisi kemut jotenkin ulkoistettua tai päästä niistä helpommalla, mutta ei hyvältä näytä, kun poika haluaa välttämättä kutsua kaikki parhaat kaverina juhlimaan ja kaikenlaista teematoivettakin jo olisi :-(. Plääh, miksei voida muuttaa jo ennen kemuja? Pakko vaan jotenkin rajata kaverimäärä mahdollisimman pieneksi ja yrittää selvitä hengissä.

Pojalla on tarhakaveri leikkikaverina ja nyt meno alkaa kuullostaa sellaiselta, että olisi syytä vilkaista, onko juuri siivottu lastenhuone kuin pommin jäljiltä!

Jalokivikauppiasko?

Ensiksi jo saapuneita herkkuja ebaysta ja The Book Depositorysta. Kiitos vaan kaikille innokkaille bloggaajille jälkimmäisen vinkkaamisesta - oli halvempaa kuin kaikissa Amazoneissa, koska postikuluja ei tule. Yksi kirja on vielä tulossa - ei varmaan vaikeaa arvata mikä, koska se tuntuu olevan viime aikoina kaikissa blogeissa ja sen takia vähän hankalaa saada :-). IK on ensimmäinen minun käsissäni eikä varmaan jää viimeiseksi ja Icarus on kyllä kaunis. Simply Knitting on edelleen suuri suosikki varsinkin neulottujen pehmojuttujen takia.

Pojalle nousi yöllä flunssan päälle kova kuume, joten loppuviikon suunnitelmat menivät uusiksi. Kuume kyllä laski aamuksi melkein kokonaan, mutta poika jäi tietenkin kotiin ja pysyy huomennakin tarhasta pois. Piti keksiä jotain järkevää tekemistä, mihin saisi kulumaan aikaa ja mieleen muistuivat jo monta vuotta sitten ostetut Fimot, joihin en ole koskenut aikoihin. Poika ei ole päässyt vielä kertaakaan muovailemaan äidin massoilla, mutta kerta se on aina ensimmäinenkin. Ihan hyvin homma onnistui, tosin aika monta möykkyä jäi epämääräisiä värisekoituksia, joista ei oikein voi tehdä mitään järkevää, mutta tehköön poika niistä myöhemmin omia juttujaan.

Aamupäivällä massailtiin, välissä tehtiin muffinsseja valmispakkauksesta ja samoilla uunin lämmöillä paistettiin helmet. Ja iltapäivällä sitten tehtiin hienoja helmikoruja omista tuotoksista. Pojan näkemys hienosta kaulakorusta ja kuvaan mukaan päässyt kaveri. Jutun otsikko liittyy tähän kuvaan: kun otin esiin korutarpeeni, poika huuteli vain aah ja ooh ja ihaili kiiltäviä helmiä ja paljetteja. Niinpä Fimo-koruunkin tuli mukaan iso läjä kaikenlaista kiiltävää roinaa .... ja voitte arvata, että kun tuleva jalokivikauppias ei enää ole kiinnostunut korustaan, se menee takaisin materiaaleiksi seuraaviin koruihin :-).

Tämän tein tämänpäiväisistä ja vanhemmista jämistä. Oli pakko sekoitella vähän oudompiakin yhdistelmiä (pahimmat ovat edelleen käyttämättöminä), kun pari pikkupakettia Fimoa, jotka olivat jo edellisellä kerralla aika kuivia, olivat kuivuneet edellisestään enkä halunnut heittää niitä pois. Ihan hyvin niistä sai käypää tavaraa sekoittamalla tuoreempaa väriä mukaan.

Pinkistä setistä halusin itselleni seuralaista kaikenlaisiin pinkkeihin, valkoisiin ja punaisiin kesävaatteisiin, joita riittää viimeaikaisten shoppailusessioitten tuloksina. Sekoitin fuksian punaista ja valkoista ja niinkuin usein kovin eriväristen massojen kanssa käy, väriä irtosi vähän käsiin ja helmistä tuli mukavan pinkkejä. Helmiä tuli tehtyä liian vähän, kun en pojan kanssa touhutessani muistanut yhtään laskea, mutta keksin laittaa väliin aina pienen tekohelmen rikkoutuneesta vanhasta korusta, josta tulee korulle kivasti keveyttä. Yllättäen joku oli käyttänyt tämän talouden kaikki hopeiset korvakorukoukut loppuun, enkä huomannut sitä ennen ketjun tekoa, joten nyt on koruissa erimetalliset osat, mutta who cares!

Poika leikki valokuvaajaa ja teos oli kuulemma pakko laittaa näkyville. Hiiri-Maus on todella tärkeä yökaveri ja niitä on ostettu useampikin, tosin vain vanhat ja kuluneet kelpaavat ja uusia heitellään vain paikasta toiseen :-).

Pellavatoppi valmistui eilen, mutta siihen pitää keksiä joku piristys, joten taidan opetella kukkalaitteen käytön. Mutta kun pitäisi keritä tehdä MS3:nkin mallitilkku, jotta pääsisi heti alusta mukaan hommaan ... tosin lankakin on vielä valitsematta.

Namnam

Kylläpäs tuli taas pitkä blogitauko, mutta kun ei vaan kerkiä! Mistäs sitä taas aloittaisi kertomisen ... no varmaan siitä otsikon mukaisesta herkullisesta jutusta. Tänä aamuna tuli yksi pojan tarhatutun äiti tuomaan tytärtään tarhaan ja hänellä oli mukanaan ämpäri, jossa oli ainakin 4 kiloa ihania pulleita kirsikoita ... ja kaikki minulle! Ja ihan ilmaiseksi, koska ne muuten menisivät pilalle. Ihania ja kolmea eri väriä. Ai kun on hyvää, namnam!

Valmistuneita töitä on tasan kaksi kappaletta ja kuun saldosta näyttää tulevan naurettavan pieni :-(. Kesäneuleet vievät aivan liian vähän lankaa ja ovat liian kevyitä!
Sukat numero 12
Lanka: Fortissima Colori mit Bambou
Puikot: 2,5
Ostin langan lempilankakaupastani ihan itseäni varten, mutta kyllä näitä tulee käyttämään anoppi, koska hän ihaili kauniita värejä minun kutoessani sukkia. Saanlopusta langasta itselleni vielä sniikkerimittaiset sukat, joten pääsen testaamaan tämän merkin bambusukkalankaa.

Raitatoppi mikrolangoista

Malli: Lea special LM 004, malli 25

Lanka: erilaisia mikrokuitulankojen jämiä

Puikot: 3,5

Halusin arkisen pitkähkön topin jämälangoista ja etsin pitkään sopivaa mallia. En halunnut perinteistä raitamallia vaan jotain muuta kuviota, mutta halusin kuitenkin käyttää kolmea eri lankaa, jotta lagat riittäisivät. Juu, ja kyllähän ne riitti ja jäikin kolmatta kerää. Alkuperäisessä mallissa oli käytetty kahta lankaa ja malli oli aika tyköistuva. Värit ovat kuvassa vähän hurjat, kun jouduin harmaan sään takia käyttämään salamaa. Toppi tulee ehdottomasti käyttöön.

Shoppailtukin on tietenkin ja ensimmäiset jutut ovat jo saapuneetkin. Pirre oli ostanut kukkavehkeen ja esitteli tuotoksiaan blogissaan ja kyllähän minukin piti saada moinen kapistus. Se saapui jo muutama päivä sitten, mutta en ole vieläkään kerinnyt kokeilla sitä, vaika kyllä on kovasti tehnyt mieli. Mies tilaili itselleen äänikirjoja ja minä pistin samaan ostoskoriin vielä itselleni tilkkusukkakirjan. Kivoja malleja ja ruutuja moneen suuntaan. Osa sukista on tehty pyöröillä, osa sukkapuikoilla ja muutama muukin tekniikkajuttu on esitetty kirjasessa. Sopivia lankojakin on jo etsitty, mutta ensimmäistä mallia en ole vielä päättänyt. Tekijä löytyy muuten täältä tutusta nettikaupasta ja häneltä on ilmestynyt juuri toinenkin sukkakirja.Anoppi soitti juuri, että oli organisoimassa vaatekaappiaan ja minä olen juuri päässyt yli tusinan housun onnelliseksi uudeksi omistajaksi. Kyllä on kivaa, kun on anoppi, jonka maku on samantyylinen kuin miniän ja kokokin on samansuuntainen. Huomenna pääsen sitten penkomaan ihanuuksia. Eikö olekkin hyvä vaihtokauppa, anoppi saa sukat ja minä saan muuttolaatikollisen vaatteita :-)?

Kaaosta on ollut ilmassa ja sama tulee jatkumaan ja pahenemaankin. Loppukesää tulee kruunaamaan viimekesän kaltainen isompi operaatio, ja tällä hetkellä akuuttina on tarhassa jylläävä tulirokko, jonka takia käytiin eilen tarhan tätien suosituksesta lääkärissäkin, mutta hälytys osoittautui turhaksi ja poika on vaan vilustunut. Sunnuntaina on pojan ensimmäinen esiintyminen lavalla ja on tosi jännittävää nähdä, miten 20 lapsen ryhmän 15 lavaensikertalaista onnistuvat suorituksessaan :-). Meidän poikamme toimii kapellimestarina ja on harjoitellut jo kovasti hommaansa. Tämän viikon liikunnatkin ovat jääneet kaikenlaisten menojen alle, mutta viikonloppuna yritän päästä irtautumaan edes hetkeksi. Mutta nyt kokeilen saada pojan innostumaan piirtämisestä ja istahdan hetkeksi kutomaan seuraavaa toppia.

Kesä on saapunut!

Tai ainakin melkein. Mittari näyttää iltapäivällä reilut parikymmentä astetta ja joka paikka kukkii. Magnoliat, kirsikkapuut, voikukat ja rapsipellot ovat mahtavan näköisiä. Kun vaan muistaisi ottaa jossain vaiheessa kameran mukaan lenkille! Tosi vaikea osata pukeutua oikein, kun tuulensuojassa auringossa voisi olla bikineillä, mutta varjossa on vielä viileää ja asutaan tuulisella alueella.

Pääsiäinen meni anoppilassa ja sairastaessa, tällä kertaa räkätauti iski mieheen. Pojan kanssa sitten yritettiin keksiä tekemistä. Tällä viikolla ollaan sitten kierrelty pojan kanssa kauppoissa, eläintarhassa, Mäkkärissä, leikkipuistoissa, lenkillä ja oltu muutenkin aika liikkuvaisia. Kivaa on ollut ja poikakin on kehunut monta kertaa, miten hauska lomapäivä on ollut, mutta kyllä minulle passaa oikein hyvin, että tarha alkaa taas maanantaina. Tosin saas nähdä, alkaako meidän perheen osalta, kun pojalle nousi eilen illalla yllättäen kova kuume :-(. Onneksi nuo lasten kuumeet tulevat ja menevät usein nopeasti, joten tuskin tämäkään kovin kauaa kestää.

Käsityörintamalla tapahtuu edistystä ja valmiina olisi kaksikin työtä ... mutta kun niistä ei ole vielä kuvia. Värjäsin pääsiäismunia ehkä voinut millään heittää hyvää värilientä pois, joten pistin purkkeihin lankoja värjäytymään. Aika hyvin tuli yhdestä pienestä pääsiäismunaväripussista, jossa oli 5 värinappia, väriä, kun sain värjättyä niillä 500g lankaa. Osin tuli kyllä aika haaleita värejä, mutta pastellityyppistä halusinkin. Poika oli kovasti mukana hommassa, joten vyyhdit olivat vähän solmussa ja makkaroilla, mutta saipahan siinäkin aktivoitua pientä ikiliikkujaa.


Sukkia on kesken 3 paria, Jaywalkerit, hiekkalaatikkosukat ja yhdet designersukat ja kaksi uutta kerää odottaa jo kovasti puikoille pääsyä. Lauran Hourglassin innoittamana aloitin vihdoinkin omanikin. Malli on ollut suunnitelmissa jo toooooooooooooosi kauan ja kirjakin on odottanut hyllyssä jo kuukausia, mutta jotenkin vaan se on aina unohtunut muitten töitten alle. Päätin tehdä puserosta melko arkisen ja helposti yhdisteltävän, joten siitä tulee tietenkin musta :-). Lankana on Austermannin täysvillainen Smaragd Classic, jota ostin talvella yhden lankaliikkeen lopetusmyynnistä. Sain juuri vartalokappaleen valmiiksi ja nyt pitäisi aloittaa hihoja.

Sain pääsiäisreissulla anopilta 13 (!) paria kenkiä! Yksi italialainen saapaspari oli niin kapea, ettei se mahtunut minun laihaan jalkaani edes kantapään kohdalta, mutta muuten kaikki ovat sopivia. Aivan ihania juttuja Höglin Trachten-avokkaista Esprit:n sneakkereihin. On tosi kivaa, kun anopilla on vaatteitten ja kenkien suhteen sama maku miniän kanssa ja me "vaihdellaankin" vaatteita jatkuvasti. Kokoeroa on kengissä noin puoli numeroa ja vaatteissa täällä hetkellä ollaan suunnilleen samoissa, mutta minä kyllä olen matkalla omaan pienempään kokooni. Anoppi odottaa jo kovasti minulta isoiksi jääviä housuja, mutta pääsiäisen suklaadieetti ei kyllä tehnyt kovin hyvää suunnitelmalle :-). Uudet kengät ja jo ennestäänkin täydet kenkä- ja vaatevarastot ovat aiheuttaneet viimeinkin pakon alkaa karsia kaappien sisältöä vähän vähemmäksi. Päätin alkaa käymään kaikki kengät ja vaatteet läpi ja katsoa niitä oikein kriittisellä silmällä ... tosin itseni tuntien saan ehkä kaapeistä pari tosi kulahtanuttta T-paitaa ja parit rikkinäiset tennarit pois ja muut tavarat jäävät aarteiksi odottamaan parempia aikoja :-).

Ysk, ysk, niisk ja ätsii

Juu, iski se tauti minuunkin ja nyt sitten on viikon verran räitty ja yskitty enemmän kuin tarpeeksi. Muuten on kyllä ihan ok olo, mutta kun ei yskän takia oikein meinaa saada nukuttua, niin päivälläkin kulkee kuin sumussa. Onneksi kevätkin tuli takaisin, niin eiköhän tämäkin tauti tästä häviä.

Kädet on nyt tutkittu loppuun saakka, eikä niistä löytynyt yhtään mitään eli kyllä se on ihan pelkkää ylirasitusta. Hyvä näin, ettei tarvitse leikkailla tai ettei ole mitään vakavampaa. Kutoa saan ja tehdä muutenkin mitä tykkään, tukia ja kipua lievittäviä voiteita saan käyttää tarpeen mukaan ja jos kivut lisääntyvät, saan niihin jotain ihme sähköhoitoakin, mutta vielä en ainakaan usko sellaista tarvitsevani. Nyt sairaana olen tehnyt vähän enemmän käsitöitä ja kädet ovat ilmoitelleet enemmän olemassaolostaan, mutta hyvin niitten kanssa pärjää.

Viime aikoina on tullut osteltua kaikkea käsityötarviketta aivan liian paljon, mutta nyt tuli stoppi! Nyt en enempää tarvitse enkä osta! Kun nyt vaan tulisivat kaikki vielä postin mukana. Tässä ensimmäisiä saapuneita. Wrap Stylen ostin, kun se oli Amazonilla alennuksessa ja kun kerran Scarf Stylenkin omistan. No joo, onhan siinä kivoja ohjeita, mutta Shetland Trianglea lukuunottamatta mikään ei nyt ihan kamalasti säväytä. Simply Knitting-lehdet ostin maaliskuun numeron maalaistalon eläinten takia. Ja täytyy sanoa, että lehti oli minulle erittäin positiivinen yllätys! Yleensä englanninkielisissä lehdissä on minun makuuni aivan liian paljon mainoksia ja liian muodikkaita ohjeita, mutta tämä iski jotenkin tosi hyvin. Vaikka lehdissä on tosi vähän ohjeita, oli niissä tosi monta sellaista, jotka voisin tehdäkkin. Ja leluohjeet ovat aivan ihania! Muutenkin lehdissä oli paljon kivoja vinkkejä ja ideoita.

Valmistuneita töitäkin on, mutta koska pääsiäinen lähestyy ja aion lahjoa läheisiäni käsitöillä, esittelen niitä vasta vähän myöhemmin. Sen verran voin kuitenkin jo paljastaa, että tässä perheessä on harrastettu neulomista, virkkausta ja huovutusta viime aikoina ja jopa pikkumieskin on ollut viimeksimainitussa hommassa ahkerasti mukana. Ja pääsiäiskiireitten jälkeen aion paneutua kunnolla tilkkutöiden ihmeelliseen maailmaan ja ommella muutenkin enemmän.

Nyt lähden yskimään ja kokeilemaan ompelukoneeni hienouksia ja kokeilen uutta pistotyyliä miehen housujen kavennukseen. Edit: No en minä nyt niitä housuja aio kaventaa vaan lyhentää :-).