Kuvia valmiista töistä ja uusista tekeleistä

Nyt on taas kutomisinto päällä ja blääh poissa! Voisin kutoa yötä päivää! Olenkin aloittanut uusia töitä oikein urakalla ja hyvät aikeet pitää vain paria keskeneräistä työtä kerrallaan ovat viemärissä :-). Mutta perusteluna on se, että on pakko olla kaikkiin tilanteisiin sopivia töitä sopivassa vaiheessa: helppoja mukaanotettavia, ilman ohjeita tehtäviä, vaikeampia aivojumppia yms. Valmistakin on tullut, joten ei tässä ihan vaan laiskoteltu olla. Ristipistotyö edistyy myös ihan kivasti ja kerkiää ensi viikolla postiin.


Ja taas pukkaa sukkaa ja kesäistä sellaista. Tosi lyhyet sneakersukat minulle itselleni. Lankana itsekeritty ebay-puuvillasekoitelanka, jossa yksi säie vähän froteen tuntuista. 


Ja kun en ole pitkään aikaa tehnyt yhtään toppia, aloin tekemään samalla mallilla kuin edellinen toista toppia :-). Lanka taas omaviritelmä ja teen siihen raitoja tosi villillä pitkähapsuisella efektilangalla. Hapsuja on kiva kaivella ulos työstä :-). Aika villi jäljestä tulee, mutta eiköhän sillekin käyttöä löydy. 


Ullan ylösalaisinneule hyvin omituisesta joustavasta kirpputorilöydöstä. Vähän mietityttää, mitä siitä tulee ja riittääkö lanka, mutta kokeillaan. Halusin kokeilla joka tapauksessa mallia ensin jostain vähän "arvottomammasta" langasta, ja sitten mallin miellyttäessä, siis minun tekemänäni :-), alan tekemään jostain kivemmasta langasta. 


T�ss� se jo viime kuun lopussa valmistunut KAL-sukka. Väri oli vähän pettymys (en ole suuri turkoosin ystävä), mutta ihan kivat unisukat niistä tuli. Lankana Online Supersocke Cotton ja kokoa on 39. 

Aloitin lisäksi tänä aamuna vielä ne aivotyötä vaativat sukat eli Mustersocken Knitalongin Baltikum sukat. Taitaakin olla ensimmäinen työni saksaksi, joka on vähän vaativammalla mallilla. Tai ainakin ne näyttävät vaativammilta, ohjetta en ole vielä kerinnyt lukemaan kunnolla läpi. Taidan laittaa vielä yhdet pörrösneakerit myös alulle, niin on ainakin joka tilanteeseen sopivaa mukaanotettavaa.

Pieni mies on tosi pahasssa uhmavaiheessa ja koettelee vanhempien hermoja oikein urakalla. Hirviöäiti karjuu päivittäin naama punaisena, kun mitään ei totella ja pahaa on tehtävä koko ajan :-(. Tosi rasittava vaihe, mutta ei auta kuin purra hammasta yhteen ja yrittää edes kutomalla lepuuttaa välillä hermoja. Neulojien dieetti ei kyllä edisty tässä vaiheessa yhtään, päinvastoin tulee grammoja lisää, mutta jatkan sitten kunnolla, kun taas jaksan katsella syömisteni perään.Nyt ei riitä energiaa sellaiseen ollenkaan.