Laitoin sähköpostiosoitteeni esille ja valmiitten töitten tilaston ajantasalle. Kuvia ei tällä kertaa ole näyttää, kun kaikki työt ovat sellaisessa vaiheessa, ettei niistä näe oikein mitään. Rogueta on tehty mallikuviota 14 riviä ja Nimda-liiviä muutama pitsineulerivi. Sukat edistyvät tosi hitaasti, kun nämä uudet projektit kiinnostavat enemmän. Nimdaa yritän saada tehtyä eniten, koska se on saatava tämän kuun loppuun mennessä valmiiksi. Molemmat ovat kyllä aika hitaita tehdä, ainakin verrattuna viimeaikaisiin sukka- ja toppitalkoisiin.
Pieni mies on flunssassa ja sen takia pahantuulinen, joten senkin takia kutomiset edistyvät vähän hitaasti. Hellettä riittää, mutta menemisiä on tuon pienen sairastajan takia vähän karsittava.
Last but not least: meidän perhe on nyt sitten uuden ja ihanan kotiteatterin omistaja, kun videotykkikin vihdoin saapui! On kyllä vähän erilaista katsoa elokuvia isolta valkokankaalta kuin pienestä töllöstä. Aiomme ostaa vielä kahdet langattomat Dolby Surround-kelpoiset kuulokkeet, koska pienen miehen huone on heti olohuoneen vieressä, jotta saamme nauttia elokuvista nukkumisaikoihinkin aivan rauhassa. Kyllä tuossa systeemissä on sellainen yö-tasokin, jolloin ääitasoa on säädetty vähän heikommaksi, mutta eiköhän kuulokkeet ole nyt pojan ollessa pieni ihan mukava sijoitus. Ja naapuritkin tykkäävät enemmän. Nyt jo suunnitellaan seuraavaan omaan kotiin oikeata elokuvahuonetta mahdollisimman kauan pojan huoneesta :-).
Minulla on vaan yksi suuri ongelma kotiteatterin kanssa: minä en voi oikein kutoa elokuvia katsellessa, koska ei ole mitään valoa. Pitää varmaan yrittää pitää aina joko tavallinen sukkkaprojekti tai joku muu helppo juttu tekeillä. Makuuhuoneessa minulla on pieni lamppu, joka ei häiritse miestä kovin paljoa, mutta olohuoneessa se on vähän vaikeampi järjestää. Tosin kyllähän monet kutojat ottavat töitä jopa elokuvateatteriin mukaan, joten enköhän minäkin opi vielä kutomaan pimeässä :-).
7 kommenttia:
Oi, projektori... Minkä ostitte? Meilläkin olisi nyt tarpeeksi iso olohuone moiselle, kauheasti tekisi mieli, hinta vaan pitää vielä pientä järkeä päässä. Lamppuongelmaan, miten olisi pieni taskulamppu, sillä voi valaista aina sen kohdan kun valoa tarttee. Ja kyllä sitä voi leffan valossakin neuloa, on kokeiltu.
Pienet yhden ledin "taskulamput" antaa valon just siihen kohtaan kun haluaa eikä häiritse muita. Niitä on sellaisella klipsillä, sen vois vaikka kiinnittää rintapieleen sopivalle etäisyydelle neulovista sormista.
Suunnistajen otsalamppu on kanssa kätevä. Käytin sitä raskausaikana sängyssä lukiessa, kun en saanut yöllä nukuttua ja enkä halunnut häiritä miestä.
Ei voi mitään, mutta meillä kyllä valontarve menee elokuvanautinnon edelle.
Tiina: mies tutki nettia kuukausikaupalla ja päätyi Panasonicin PT-AE700E:hen. Ja ei se pelkkä projektori mitään, mutta kun piti ostaa vimpan päälle vahvistimet ja ne Dolby-jututkin! No, olihan tuota jo kauan haaveiltu ja tosi kiva se systeemi on. Pikkuhiljaa me ostettiin niitä tämän vuoden aikana.
Joo, joku taskulamppusysteemi on keksittävä ainakin välillä tsekattavaksi. Kyllä mäkin olen pienen miehen ei-yksin-nukkumis-vaiheessa kutonut huovutettavaa kassia pimeässä ja ihan hyvin meni. Tarttee vaan olla ihan simppeliä tasaista neulosta.
Kristiinas.: Tuommonen led-juttu voiskin tosiaan olla hyvä, pitääkin katsoa klipsijuttuja.
Carita: suunnistuslamppukin vois olla hyvä juttu. Täytyy miettiä ja pistää hankintaan joku.
Kirsir: Näin meilläkin makkarissa, mutta mä en itsekkään halua tuota isoa valkokangasiloa pilata itseltänikään, sen verran leffafriikki olen. Ja niinkuin huomaat, neulojat ovat hyviä keksijöitä ja kyllä mulle vielä valo järjestyy :-).
Ihanaa, videotykki! Kotiteatteri on kyllä ihana, 5.1 äänten jälkeen ei tavallinen tv kuulosta miltään.
Mä näin susta viime yönä unta. Piti heti tulla kertomaan ;) Mä tulin sun luo kylään sinne saksaan, en enää muista miksi. Sä olit sellainen parikymppinen tytönheitukka, ja sulla oli kaksi tytärtä (ei mene vissiin ihan totuudenmukaisesti...). Olit tosi hermostunut kun vieraita tulee, tytöt oli puettu ihmeellisiin saksalaisiin perinneasuihin ja sä pelkäsit ettei ne osaa käyttäytyä kunnolla :D
Yöllä kun tyttö heräs syömään mä ajattelin että tämä pitää heti muistaa kertoa sulle, mutta kas vain on taas puolet unesta kadonnut taivaan tuuliin...Oli sillä vierailulla joku pointtikin, ja lankaakin taidettiin käsitellä :D
Susanna: Vai että näit unta minusta :-)!!!!! Tervetuloa vaan kylään, vaikkei kyllä ihan oikein mennyt nuo sun unen jutut :-). Tytönheitukkaa musta ei saa millään eikä varsinkaan parikymppistä, eikä tuo pieni mies kyllä kahdeksi tytöksikään väänny :-). Mutta tuo hermoilu kyllä on aika lailla mua ja pojan käytös on nyt 2-vuotiaana usein enemmän kuin korjauksille sijaa antavaa, kun uhmaa on ilmassa 24-tuntia vuorokaudessa :-). Ja Trachenvaatteitahan minä rakastan yli kaiken, vaikka niihin harvoin pukeudunkin, kun asu on yleensä enemmän sporttinen ja pieni-lapsi-kelpoinen :-). Mutta olihan hauska juttu, kun ihan vieraat ihmiset tunkevat sun uniinkin :-).
Lähetä kommentti