Kuvatonta marmatusta

Siihen isoon M:ään on aikaa 3 päivää ja kiirettä on pidellyt viime päivinä aikamoisesti. Munhan piti olla tauolla, mutta tämän loistavan päivän tapahtumista on pakko kertoa. Päivä alkoi oikeastaan samanaikaisesti eilisen päivän päättymisen kanssa, kun palasin (kuivista) omista läksiäisistäni vähän puolen yön jälkeen. Olin jo valmiiksi aivan rättipoikkiväsynyt, kun rakkaat naapurimme olivat jättäneet edellisenä iltana hoitorakin yksin kotiin ja kun he palasivat klo 23.45 kotiin, oli räksytystä kestänyt yhteen menoon reilut 5 tuntia! Ja meillä aamulla herätys klo 6, kun piti lähteä remontoimaan tulevaa kotia. Voitte arvata, että muutama ruma sana pääsi illan ja yön aikana ja aamulla ei kyllä säästelty kolinalla ja muulla möykällä ja melkein hihkuttiin, kun poika lauleli rappukäytävässä kovalla äänellä.

Yö oli lyhyttäkin lyhyempi, kun herätyskello soi taas klo 6, koska mies oli lähdössä takaisin remonttihommiin. Minä tein aivan zombiena eväät ja laitoin pariksi päiväksi murkinaa mukaan ja uneksin nukkumisesta. Mutta niinkuin aina käy, kun mies lähti ja minä olisin voinut palata hetkeksi unten maille, oli nukkumatti vienyt unihiekat jonnekkin muualle ja minä pirteä kuin ... korppikotka. Aamupäivä meni yllättäen aika duracellmaisesti melko pirteänä, tosin siitäkään ei puuttunut epäonnistumisia ja huonoa tuuria, joten ajelin aika monessa kaupassa, ennen kuin löysin kaiken tarvitsemani. Äkkiä kotiin aamiaiselle (klo 11), kun olin kuvitellut löytäväni kaiken puolessa tunnissa, hetki pakkausta ja pieni mies tarhasta kotiin reiluksi tunniksi, jolloin tarhapäivä jatkui tarhakaverin syntymäpäivän merkeissä. Pakkailin hetken ja hoitelin asioita ja jokainen sekunti toi lisää kaikenkaatavaa väsymystä, joka hiipi päänsäryn säestämänä. Selvisin iltapäivästä vaan makean ja kokiksen avulla. Tärkeintä oli, että sain pakkailtua pojan tavaroita, se nääs on ollut lähes mission impossible, kun kaikki tavarat ovat nyt niiiiiiiin tärkeitä, eikä mitään saa pakata. Yhtäkkiä kesken pakkailujen huomasin, että taas oli lähdettävä tarhalle ja kiirehdin matkaan. Pojalla oli olut hauskaa, ainakin hiekkaa oli joka paikassa, tosin tarhan pihalla poika kaatui pyörällään aika pahasti, joka sai jonkinkokoiset itkut aikaan. Kovaa vauhtia kotiin, että saisin jatkaa pakkausta.

Kotiovella kauhistus: mulla oli taskussa UUDEN KODIN avaimet! Ja mies siellä uudessa kodissa parin sadan kilometrin päässä eikä vara-avainta missään piilotettuna :-(. Känny onneksi mukana, akussakin jopa virtaa, ja kädet vavisten etsimään vuokra-isännän numeroa. Onni onnettomuudessa ja hän oli kotona ja lupasi tulla jonkin ajan kuluttua avaamaan. Huh! Poikakin jaksoi odottaa vajaan tunnin ihan kivasti, kun naapuripihan leikkikaveri jutteli aidan ylitse hänen kanssaan ja yksi dinosauruskin löytyi taskusta. Nyt ollaan sitten kotona ja pitäisi pakata, mutta väsymys on enemmän kuin suuri. Reilu tunti vielä pitäisi jaksaa ja sitten saa laittaa pojan nukkumaan ja lösähtää sohvalle kutomaan ja katsomaan nauhoitettua Brothers & Sisters -sarjan ensimmäistä osaa.

10 % -projekti on alkanut ihan kivasti ja sekä lankavarastosta että omasta painosta on lähtenyt ehkä prosentin verran, tosin mitään valmista näytettävää ei vielä ole, kun olen tehnyt kolmea työtä rinnakkain aina valaistusolosuhteiden (yksi työ musta eli valoa vaativa) ja oman väsymyksen mukaan. Uudesta kodista sitten valmiita töitä ja nyt vihdoinkin jatkamaan pakkaamista.

Pinkki apina

Ihan ensimmäiseksi kiitos nopeasta linkkiavusta suomalaisten neuleohjeitten etsimisessä. Blogeista saa kyllä hirmu nopeasti aina apua!

Niinkuin jo kerroin, valmistuivat apinat jo muutama päivä sitten. Tällä mallillahan on näkynyt sukkia jo melkein joka blogissa, mutta minä olin taas tapani mukaan mattimyöhäinen ja sain kaivettua ohjeen esiin vasta nyt. Mutta hyvää kannattaa odottaa: malli on todellakin yksinkertainen, mutta kuitenkin riittävän mielenkiintoinen ja jopa minä, joka yleensä en opi mallia ulkoa millään, opin sen muutaman mallikerran jälkeen ulkoa, jolloin kutominen helpottuu huomattavasti. Olen muuten huomannut, että en millään jaksaisi aloittaa kutomaan mitään "vaikeaa" mallia, vaikka ne usein osoittautuvatkin aika yksinkertaiseksi. Ja vaikka olen neulonut jo esimerkiksi Roguen ja muitakin neuleita englanniksi, on kynnys aloittaa neulominen englanninkielisestä ohjeesta aika iso.

Monkey-sukat
Ohje: Knittystä
Lanka: Regia ööö ... vyöte hukassa
Puikot: 2,5
Langankulutus: 68g
Muutoksia tuli taas tehtyä sen verran, että kantapää on aivan tavallinen tiimalasi kahdella välikerroksella ja kärki on myös vanha ja tuttu, tosin nimeä en taas kyllä jaksa muistaa. Ja koska malli oli niin mukava, aloitin lilasta Nalle-colorista heti samanlaiset ja ihan ilman ohjetta.

Uusia töitä olen aloitellut oikein urakalla. Apinoitten lisäksi on tulossa kaksi isompaa neuletta, Modasta paksu villatakki tässä postauksessa löytyvästä vihreästä möykkylangasta ja mustasta 7 veljeksestä on tulossa kaksi postausta sitten esitelty Verenan hieman Roguen mieleen tuoma V-aukkoinen neule. Neuletakki on edistynyt hurjan nopeasti, parin kerän päivävauhtia ja on siinä vaiheessa, että hihat pitäisi aloittaa. Musta palmikkoneule on aika hidasta neuloa palmikkovaiheessa ja ohjeenkin kanssa on olut vähän vaikeuksia, mutta sekin edistyy hitaasti mutta varmasti. Ja löytyyhän niitä muitakin keskeneräisiä käsityökoreista.

Se M:llä alkava asia lähestyy hurjaa vauhtia ja viikon päästä ollaan jo omassa talossa. Ja mikä mukavinta, päästään remontoimaan jo etukäteen, jolloin saadaan laittaa lähes kaikki tavarat heti paikoilleen. Hommaa riittää kovasti seuraaville viikoille, joten taidan sanoa jo nyt pariksi viikoksi hei ja mukavaa syksyn alkua kaikille blogini lukijoille! Seuraava lähetys todennäköisesti sitten uusista ja varmasti syksyisemmistä maisemista.

Bloggaajien omia ohjeita

Muistanko ihan väärin, vai oliko joku kerännyt suomalaisten käsityöbloggajien omia ohjeita jonnekkin linkkilistaksi??? Yritin jo googlettaakkin, mutta en löytänyt mitään. Yhdellä kansainvälisellä postituslistalla kyselivät suomalaisten ohjeitten perään, Ullan tietenkin jo vinkkasin, mutta muistan nähneeni jossain muitakin ohjeita koottuna.

Apinat ovat valmiit ja ihanat, yritän keritä blogata niistä niin pian kuin mahdollista.