Tämän kuvan kirjonnat, joissa on farkkua taustalla, ovat niitä koekuvia, joita en halunnut jättää käyttämättä vaan pistin tuollaisena isompana merkkinä.
Tässä on sitten aineksia sinivalkoiseen Rippleen Jämäprojektin nimissä. Kaivoin kaikki miljoonat puuvillaiset jämäni, joita olikin kertynyt muuttolaatikkoelämän aikana aikamoiset määrät. Kun olen tarvinnut jotain tiettyä väriä, olen vain kaivanut ensimmäisen kerän enkä yhtään miettinyt, olisiko tätä väriä aloitettuna.
Tässä matteriaalia kirjavaan samanlaisen peittoon ja ainakin kahteen virkattuun kassiin. tai ehkä vielä päätän pistää kaikkia värejä yhteen. Se selviää sitten peiton teon alkaessa ja edistyessa.
Tällä hetkellä on oikeastaan ainoana aktiivisena pojan Spidey , jossa on menossa toiseksi viimeinen väri. Tosi kiva juttu kutoa, mutta kyllähän siitä sen verran iso tulee, että aika monta silmukkaa siihen on saanut kutoa. Mutta pääsen eroon hurjan isosta määrästä muovilankoja, joita tuskin olisin käyttänyt mihinkään muuhun. Ja poika saa pehmeän peiton.
3 kommenttia:
Hieno Paavo Pesusieni!
Mää kiinnitän tukikankaan suihkutettavalla liimalla, silloin ei tule ryppyjä ja pystyy paremmin kiristämään varsinaisen kankaan kirjontakehykseen.
Oletpas ollut ahkera. Meidän muksut pyörtyisivät ihastuksesta, kun näkisivät tuon Paavo Pesusienen :). Voivoi, kun saisi itse aikaiseksi tehdä kuvia, taitaa olla reilusti puoli vuotta siitä, kun konetta käytin tähän tarkoistukseen :-/.
Carita: kiitos, seuraavassa postaus´ksessa enemmän asiasta.
Pauliina: Kiitos, kyllä siinä Pesusienessä on ollut aikamoinen urakkakin. Minäkin kirjon tosi harvoin, kun se yksinkertaisesti vie niin älyttömästi aikaa. Pitäisi vaan tehdä enemmän, koska nyt poika vielä on siinä iässä, että kuvat kiinnostavat, 10 vuoden päästä tilanne on toinen.
Lähetä kommentti