Aurinko paistaa ja vettä sattaa...

...ja nyt kyllä pitäisi ihan oikeasti olla kesä! Mutta ei vaan ole sellaista kunnon shortsi/T-paitakeliä kuin pari tuntia aina välillä. Muuten minäkin, joka tavallisesti kuljen koko kesän ilman sukkia ja vajaamittaisissa lahkeissa, vedän urheilusukkia ja farkkuja jalkaan. Asiaan on onneksi tulossa parannus, kun lähdetään pian etelämpään etsimään aurinkoa. Laukut on jo koepakattu ja todettu, etteivät aiotut kaksi matkalaukkua riitä ja matkakuumetta on ilmassa ... ollut tosin jo tammikuusta saakka, kun matka varattiin :-). Loma tulee erittäin kovaan tarpeeseen.

Loppukevät ja alkukesä ovat tavallaan olleet tosi kivoja, mutta osin erittäin rasittavia. On vaihdettu autoa, tehty pihahommia, remontoitu etc. Perheen pienimmäisen risatautikierre on jatkunut edellisen postauksen jälkeen kahdella uudella taudilla ja keskiviikkona ollaan menossa erikoislääkärille kuulemaan, miten loppukesästä asiassa edetään. Puukkohommiin varmaan aletaan ja vaikka se ei mikään suuri leikkaus ole, aiheuttaa se harmaita hiuksia kuitenkin vanhemmille ja muillekkin läheisille ihmisille. Loma tulee sopivasti katkaisemaan nämäkin murheet, mutta totta kai pullo penisilliiniä lähtee matkalaukussa mukaan.

Viikko sitten meille tuli aivan ihania vieraita pitkäksi viikonlopuksi, kaksi "vanhaa" luokkakaveria, joita olen nähnyt viimeksi 7 ja 10 vuotta sitten. Kaikki myönsivät myöhemmin jännittäneensä tapaamista, mutta heti nähtyämme todettiin, että oltiin ihan niitä samoja kikattavia tyttöjä, jotka eivät ole kasvaneet aikuiseksi vaan leikkivät kotia ja aikuisten elämää :-). Meillä oli siis niin mielettömän hauskaa koko ajan! Naurettiin mahat kippurassa ja muisteltiin kouluaikoja. Katseltiin Naamakirjasta muitten luokkakavereitten kuvia (nuo kaksi ronttia eivät vielä ole eksyneet sinne) ja kerrottiin monen vuoden kuulumisia. Shoppailtiin, katseltiin nähtävyyksiä, kokattiin, käytiin ulkona syömässä ja kakkukahveilla ja välillä pelattiin koko sakki tuliaisiksi saatua Afrikan tähteä tai jalkapalloa kotipihalla. Kaiken kaikkiaan loistava vierailu ja piristi kummasti. Sen jälkeen kyllä vanha tarvitsi kaksi päivä toipumisaikaa ja kun vielä flunssakin iski auton ilmastoinnin ja tuulisten kelien takia, on joitain päiviä mennyt vähän alemmilla kierroksilla. Mutta jos tänne löydätte, armaat kaverini, kiitos käynnistä ja tulkaa uudestaan! Ja saa muutkin tulla kylään, kun ilmoittaa ajoissa :-).

Julistan täten lankavarastooni saapuneen oudon ja erittäin harvinaisen, todennäköisesti suojelluksi lajiksi luokitellun, "linnun". Se lensi muitten lajitovereittensa kanssa käsityömessuilta ja saapui lohduttaman minua, joka en itse päässyt sen pesäpaikalle tutkimaan muita lajitovereita. Paljon olen tästä ja sen lajitovereista lukenut ja kuullut, mutta loppujen lopuksi tulee kuitenkin mieleen, että hei, sehän on vaan lankaa! Tarinat messuilta olivat aika karmeata kuultavaa ja olin ihan oikeasti onnellinen, että hoidin sairasta poikaa kotona, enkä päässyt itse paikan päälle. Lanka kuuluu nyt kuitenkin varastooni ja yritän miettiä sille sopivan arvokasta mallia. Huivi siitä tulee aivan varmasti, kolmiosellainen, mutta malli on vielä auki.

Kutonutkin olen, vaikken kyllä mitenkään hirveän paljon. Sock Knitters Pentathlon 2009 -kierroksen sukat numero kaksi valmistuivat ja niiden kanssa oli kiva harjoitella uusi tekniikka entrelac eli konttineule. Lanka on Regian Canadian Color.

Äitienpäivä tuli taas kerran salaa takavasemmalta ja piti saada äkkiä jotain nopeasti valmistuvaa puikoille. Anoppi sai Tikrun HaruhanRegia Cottonista. Tästä tuli tosi kaunis ja pitäisi joskus keritä tehdä itsellekkin tällainen.

Äiti sai Falling Water Lace Scarfin (pdf) Lana Grossa Meilenweit 50 Cotton -langasta. Tämäkin malli on oikein kiva ja kohtuullisen nopea neulottava.

Näitten jälkeen on ollut aktiivisimpana Kesäheinä-pusero, jonka aloitin jo viime kesänä, mutta josta oli tulossa ensin aivan liian suuri ja joka päätyi sitten marinoitumaan vuodeksi kaappiin. Nyt siitä on tulossa kokoa S ja käsialaakin tiukensin ja siitä tulee kiva kesäneule. Se alkaakin olla loppusuoralla ja pääsee mukaan matkalaukkuun. Haaveilin vielä saavani uudesta Novitasta jonkun boleron puikoille ja valmiiksi, mutta ei kerkiä enää, mutta eiköhän niitä kesäkelejä tule myöhemminkin.

Uutta inspiraatiota olen saanut myös useastakin lankapaketista, joita neulova ystäväni Pirre on minulle lähettänyt. Lehtiäkin on tullut sekä sieltä suunnasta että vierailta ja olen päässyt nauttimaan Dropsista, Ihanasta, Kauneimmista käsitöistä ja vielä Suuresta käsityölehdestäkin. Dropsissa oli tosi paljon toteutettavia malleja ja systeemi, jossa langoille ehdotettiin korvaavia lankoja esim. toisilla saman merkin langoilla kaksinkertaisina, oli minusta mahtava juttu. Ihanasta olin kuullut jo jotain ja se oli ihan kiva, mutta en kyllä sitä itse tilaisi, koska siinä oli liian vähän konkreettisesti toteutettavaa minulle. Kauneimmat käsityöt tuntui ainakin touko-kesäkuun numerossa uudistuneen ja nuorentuneen kivasti. Ja sisällöstä olen aina tykännyt. Se on jotenkin ihanan monipuolinen ja mieli tekee aina aloittaa joku mielettömän iso pitsinen pöytäliina :-). Suuri käsityölehti oli tällä kertaa koko kasan pettymys, ja ainakin tuo minun käsiini saama edellinen numero tuntui jotenkin tylsältä. Sen jälkeen ilmestynyt numero lomaekstroineen saattaisi olla enemmän minun makuuni, vaikka yleensä kyllä olen tykännyt lehdestä joka kerta. Ompeluohjeet ovat olleet viime vuosina jotenkin ihan kamalia ja se on sääli. Säkkejä ja kamalia rytkyjä, joita en laittaisi päälleni maksustakaan.

Seuraavaksi aion aloittaa erilaisia virkattuja kasseja jokakesäiseen tapaan, kun puuvillalankoja on mukavampi käsitellä kesällä ... minäkin aion virkata kuuluisan ET-kassin ja saa nähdä, tuleeko siitä tämän kesän mania :-). Bolerokin vielä houkuttaa, mutta muuten tavallinen kesätehtailu eli sniikkerisukat ei kiinnostä tänä vuonna yhtään, johtuisiko viileistä ja epävakaisista keleistä.

Lupaan jatkossakin blogata näin kesällä erittäin harvoin ja epäsäännöllisesti, mutta poikkean aina välillä ohikulkiessani Räveltämössä ja Naamakirjassa eli niistä tavoittaa paremmin, jos on asiaa. Sähköpostiinkin saatan vastata. Toivotan kaikille oikein hyvää kesää ja toivottavasti kelit paranevat ihan joka paikassa. Meiltä onneksi saa jo kotimaisia mansikoita ja hinnatkin ovat jo kivan alhaalla, joten edes se etu täällä vähän etelämmässä on sinne pohjolaan verrattuna :-). Niitä on kyllä tullut syötyä aikamoiset määrät eikä kyllästymistä ole vielä lähelläkään.

Jatkuu vaan ...

... sama vanha virsi :-(. Poika sairaana ja sen takia kaikki muu aivan hakoteillä ja tuuliajolla :-(. Juostaan lekurilla vaihtamassa antibioottia ja erikoislääkärillä ja mietitään, aletaanko nielurisojen poistoon, kun tulehdukset uusivat koko ajan. Ja se poistohan on enemmän kuin kaksipiippuinen juttu, mutta eihän tuota raasua voi päästää kouluakaan aloittamaan, kun vähintään kerran kuussa ellei useamminkin on ainakin viikon sairaana :-(. Ja ulkona tosi keväistä, +20 astetta huitelee mittari ja me vaan ollaan sisällä, kun tuuli on vielä petollinen. Onneksi tulee pääsiäisvapaat, niin pääsen taas lenkille tuulettumaan.

Kutonut olen jonkin verran, vaikka pikkumies onkin ollut paljon kainalossa sairastamassa. Kiitos huivikehuista, itsekkin olen siihen tosi tyytyväinen. Huivin piti päästä ensivierailulle neulontatapaamiseen, mutta poika tietenkin sairastui juuri sinä päivänä ja se yhä odottaa ensi-iltaa.
Salida - SKP2009 - 1
Ohje: täältä tai räveltäjistä suoraan
Lanka: StahlSche Wolle Socka 100
Puikot: 2,25
Päätin lähteä mukaan Sock Knitters Pentathlon 2009 -kierrokseen ja heti ensimmäisen sukan kanssa meinasi tulla ongelmia. Kevätpäiväntasaushuivin takia jäi tämän kutominen vähille ja lopulta tulikin kiirus, mutta sain kuitenkin sukat valmiiksi. Tosi hidasta oli kutoa noita pieniä palmikoita, mutta kauniit niistä tuli.

Seuraavakin SKP-sukka on päässyt puikoille ja aivan uutta tekniikkaa on tullut harjoiteltua. Entrelac eli korinpohjaneule tuntui alussa tosi hankalalta ja aivot eivät meinanneet haluta alkaa ymmärtämään systeemiä, mutta nyt se jo sujuu ja sukkia on kiva tehdä, vaikka jatkuva kääntyily onkin hidasta.

Olin myös mukana suomalaisten räveltäjien ensimmäisessä vaihdossa ja kyllä olikin erityisen mukava vaihto! Tässä minun saamani paketti Niinalta , johon olin enemmän kuin tyytyväinen. Minä suorastaan rakastan kesäisiä puuvillalankoja ja tämä Novin luksusuutuus on ihanan tuntuista ja mielettömän pehmeää. Ja uudesta Novitasta löytyi kymmeniä ohjeita, jotka voisin kutoa. Ja salmiakkivarasto oli alkanut uhkaavasti tyhjentyä, joten makeakin puoli oli täydellinen valinta. Kiitos vielä kerran paketista!

Puikoilla on edelleenkin kamala tungos ja uusia pitäisi aloittaa tällä ja ensi viikolla useampiakin, kun menossa ja alkamassa on useampikin huivimysteeri, joihin on pakko päästä mukaan... vaikka entisiäkin huiveja olisi vielä kesken :-). Tässä lyhyesti ilman linkkejä huivit: SecretShawlKAL, Kalinumban Horus ja Kristelin Springtime Swirl.

Nyt pääsenkin sitten taas pakkaamaan poikaa autoon ja suunta sinne erikoislääkärille miettimään tilannetta. Pitäkää peukkuja pystyssä, että infektiokierre saadaan äkkiä loppumaan! Ja oikein mukavaa pääsiäistä kaikille!

Kevättä ilmassa

Juu, kevät ja aurinko olisivat ulkona, mutta sisällä on taas kerran sama potilas neljänkymmenen asteen kuumeessa :-(. Ihan vähän ollaan yritetty olla ulkona tai ainakin parvekkeella, mutta keli on sen verran petollinen tuulen kanssa, ettei uskalla enempää, vaikka mieli tekisi.

Hamsterit sujuivat hyvin ja sain kulutettua yhteensä 1,5 kiloa lankaa varastoista. Tein kaikenlaisia asusteita paksuista langoista, mutta ne ovat vielä silittämättä ja kuvaamatta, kun ei niillä ole ollut kiirettä, kun eivät tälle talvelle kerkiä päälle :-). Loppuviikoksi on luvattu Skandinaviasta tulevan kylmää ilmaa, mutta jospa se olisi vaan hetken juttu ja kevät palaisi. Kuka muuten tunnustaa lähettävänsä tänne kylmyyttä?!? Ei me sitä haluta, lähettäkää vaikka Siperiaan. Huomasin tuossa lankavarastojani katsellessani, että päättelykeijullekkin olisi taas töitä aika paljon, kun monta työtä on jäänyt ilman viimeistelyä ja sen takia ilman kuvia. Jotenkin ei ole inspiroinut yhtään ja koska ne ovat kaikki talvisia juttuja, ei varmaan jatkossakaan huvita, mutta aion ottaa ne joku päivä käsittelyyn ja saada kaikki ajan tasalle.

Kevätpäiväntasaushuivin tahkosin valmiiksi hamstereitten jälkeen ja vaikka nelosvihje meinasikin viedä hermot, tuli siitä tosi kaunis.

Kevätpäiväntasausyllätyshuivi

Ohje: täältä

Lanka: Vanha Novitan merino-Wool

Puikot: 3,5

Kulutus: 322g

Koko: 180 x 85

Olen oikein tyytyväinen huiviin ja lankavalintaani. Halusin arkikäyttöönkin sopivan huivin, joka ei olisi liian reikäinen ja ohut. Ja mallihan on loistava, niinkuin Lankakomeron mallit aina tuppaavat olemaan :-).

Puikoilla on edelleen tungosta ja päättelyhommien lisäksi pitäisi ainakin saada useammat sukat valmiiksi ja aion ottaa jonkun keskeneräisen huivinkin käsittelyyn. Aurinko ja keväiset säät houkuttelevat ohuempien lankojen pariin ja kesäneuleitten neulomiseen. Toisaalta olin aikonut tehdä tänä keväänä jo kauan jonossa olleen Vihervaaran. Uudessa Knittyssä oli myös monta taivaallisen ihanaa ohjetta, jotka olisi mukavaa saada puikoille. Kevään ja kesän juhlapäiväputki on myös alkamassa, joten lahjakoriinkin pitäisi saada täytettä.

Nyt lähden viihdyttämään potilasta ja ulkoilemaan hetkeksi, kun avataan kauko-ohjatun auton ulkoilukausi. Olisi mahtava lenkkikeli, mutta ei auta kuin odottaa viikonloppuun.

Stop ja onnittelut

No nyt ollaan sairastettu viikko melkein neljänkymmenen asteen kuumeessa (jälkikasvu), tultu portaat alas selälleen ja saatu siitä ilosta aikamoinen määrä isoja kipeitä mustelmia (allekirjoittanut), selätetty Teddy (allekirjoittanut), tehty lumitöitä eilen 800 kalorin verran (allekirjoittanut) ja lainattu vaimon pientä kauppakassia työmatkoille, kun iso farmari käyttäytyy huonosti kunnon talvikelissä = reilu puoli metriä uutta lunta, aamulla pakkasta komiat 14 astetta (mies), josta johtuen kävelty aika monta metriä edestakaisin pitkin kylää (jälkikasvu ja allekirjoittanut). Kaiken tämän seurauksena meikäläisellä on aikamoisen mahtavasti lihakset jumissa, mutta liikunnan puutteesta en kyllä voi valittaa :-).

Suuri kiitos kaikista hyvistä kirjavinkeistä. Ne on printattu ja niitten pariin palaan heti tarkemmin, kun olen saanut perheen pään kesäpaidat silitettyä ja aloitamme työmatkan aikaisen loma-ajan, jonka aikana syödään mahdollisimman paljon valmisruokaa, valvotaan aivan liian myöhään (sattuipas sopivasti Oscarien jaot :-) ) eikä kosketa imuriin ennenkuin juuri ennen lentokoneen laskeutumista. Random generator toimi arvonan apumiehenä, kun jälkikasvu toimii Spidermanin kaksoisolentona tarhan karnevaalijuhlassa. Päätin arpoa kaksi voittajaa, kun tämä kisakin venyi niin mahdottoman pitkäksi. Voittajiksi tulivat Jaana ja Tuulia, onnea!

Kaikista kommelluksista ja sairasteluista huolimatta puikot ovat olleet hommissa ja sponssauksena saatu Teddy-vuori (kiitos siitä vielä kerran asianosaisille !) on pienentynyt niin paljon, että siitä on enää yksi ehkä puolen kerän kokoinen nöttönen jäljellä, jonka senkin aion vielä selättää. Turkoosi Teddy muuntui monikäyttöiseksi settikokoelmaksi, joka koostuu kaulurista, paksusta kaulaliinasta, baskerista ja rannekkeista. Samaan syssyyn, ja tietenkin Hamstereitten hengessä, otin käsittelyyn myös sinikirjavat Kuurat ja niistä on jo syntynyt kaulaliina ja rannekkeet ja tulossa on vielä pojalle oikein ihanan pehmoinen tyyny, jota jo nyt halitaan erittäin paljon. Kuvia seuraa myöhemmin.

Nyt kiireesti ampumaan ja hiihtämään Kuuran säestämänä!

Viivästyminen

Kisan päättäminen viivästyy, kun kotona on koko tämän viikon sairas lapsi, joka makaa enimmäkseen kainalossa tai jota pitää viihdyttää. Kisaan voi osallistua siis vielä kommentoimalla edelliseen postaukseen. Hamstereissakaan ei mene erityisen hyvin, kun olen kutonut Teddy-baskerin tähän mennessä kaksi kertaa ja joudun purkamaan siitä taas yli puolet, kun ei koko vieläkään ole passeli :-(.

Synttärikisan aika

Eilen tuli täyteen 4 vuotta blogille, tosin pistin alussa blogin pystyyn vain Hamsteritunnuksia varten enkä aikonut alkaa pitämään ollenkaan blogia. Niin siinä kuitenkin kävi, että parin kuukauden jälkeen uskaltauduin kuitenkin aloittamaan kirjoittamisen ja nyt on blogi jo tarhaiässä. Mukavaa on ollut ja olen ystävystynyt monen muun bloginpitäjän kanssa ja kommenteista olen aina ilahtunut erityisesti. Viime aikoina olen kirjoittanut kyllä turhan harvoin, enkä voi luvata varmasti parantaa jatkossakaan tapojani, mutta yritän muistaa kirjata neulomuksiani epäsäännöllisen säännöllisesti jatkossakin. Räveltämö on varastanut aikaa bloggaamiselta, koska sinne on niin helppo saada neulomukset ja muut järjestykseen, mutta ei se blogia kokonaan voita.

Synttäreitten kunniaksi pistän pystyyn kisan, jonka voittaja saa ainakin jotain pehmeää. Osallistua voi jättämällä tähän viestiin kommentin ja osallistumisaikaa on tämä viikko. Osallistua saa ihan vaan pelkällä kommentillakin, mutta olisi myös kiva, jos kertoisitte oman lempparinne käsityökirjastossanne. Mun tekis nimittäin mieli hankkia uusia kirjoja, varsinkin kun punta edelleen halpa, mutten osaa valita, kun tekis mieli ostaa kaikki :-). Suomalaisiakin suosikkeja otan mielelläni vastaan, jotta voin esittää aina välillä kyseleville sukulaisille lahjatoiveita.

Nyt on taas Hamsteriaika ja minäkin mukana kakkosryhmässä . Kaivelin jo taktisesti etukäteen paksumpia lankoja esiin ja aloitin tekemään pojalle kauluria. Ihan kokonaan en aio kuukautta pyhittää Hamstereille, vaan jatkan Lankakomeron upean Kevätpäiväntasausyllätyshuivin kutomista siinä rinnalla.

Lyhyt hihkaisu talviunesta

Ai mitä, onko nyt jo tammikuun loppupuoli ... en ole huomannutkaan, vastahan oli joulu! Tällaisissa tunnelmissa minulla on mennyt joulun jälkeinen aika, eikä loppua ole näkyvissä. Joulu meni kivasti ja oli mukavaa viettää sitä kotona, mutta ... kyllä siinä on kamalasti hommaa, varsinkin kun on tällainen joulu- ja muutenkin hullu kuin minä ja haluaa tehdä ihan kaiken itse ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Kun jouluvieraat lähtivät toisena joulupäivänä, minä vajosin sohvalle, kehitin heti flunssan ja väsymys jatkuu vieläkin :-(. Räkätaudista onneksi selvisin aika hyvin, mutta aurinkoiset päivät ilmeisesti laukaisivat kevätväsymyksen päälle, enkä meinaa millään päästä takaisin arkirytmiin. Viime vuonna kuljin kevään myös kuin nukkuen ja ilmeisesti sama on edessä nytkin. On tainnut olla kaksi päivää tänä vuonna, jolloin en ole ollut ihan kamalan väsynyt. Sen verran olen jaksanut ryhdistäytyä, että aloitin taas vaihteeksi uuden elämän ja liikkumisen oikein kunnolla ja se edes vähän piristää.

Hurjasti kiitos joulutervehdyksistä! Minä en kerinnyt ennen joulua lukemaan yhtään blogeja ja sen jälkeenkin olen käynyt vain muutaman kerran vilkaisemassa suuria suosikkejani, mutta en yhtään kommentoimaan ja se kyllä harmittaa. Lupaan parantaa tapani, kun väsymys edes vähän hellittää. Mutta sitten asiaan. Väsymyksestä huolimatta olen kutonut jonkin verran ja huivimania on tällä hetkellä taas vallalla.

Aktiivisina puikoilla on kaksi huivi, joista ensimmäiseksi aloitettu eli Klabauter-Weihnachtsgeheimnis on reunuksessa valmistumassa. Lankakomeron Kevätpäiväntasaus-huivi on myös puikoilla ja tässä todiste toisen vihjeen valmistumisesta. Lankana Wool ja vaikka se onkin oikeastaan liian paksu tähän huiviin, sain mallitilkun (juu, rasti seinää, tein todellakin jopa mallitilkun :-) ) täsmäämään aika hyvin ja jälkikin näyttää mukavalta. Tavoitteena on myös saada tänä vuonna vanhoja UFO-huivejakin pois puikoilta, kun Knitpickseissä ei ole yhtään vapaata kaapelia.

Minua on lahjottu ihanilla kirjoilla, joita olen selaillut moneen kertaan. Boutique Knits on kirja, jota en itse olisi ostanut, mutta jossa on monia hyviä ideoita, joita varmasti tulen käyttämään ja muutaman mallin aion kutoa suoraankin. Ja minä rakastan asusteita, joten kirja sopi hyvin. Knitting on the road on ollut jo pitkään ostoslistalla ja kuumeisesti yritän päätää, millä mallilla sen korkkaan.

Joululahjoiksi valmistui yhteensä 3 paria huovutettuja lapasia. Viron villaa oli ihana käsitellä ja olen käyttänyt omia hahtuvalapasiani todella paljon ja ne ovat kyllä mahtavan lämpimät. Pojalle tein myös kotitossut sinivihreästä hahtuvasta stetsonmenetelmällä ja hyvät tuli niistäkin, mutta ne eivät ole kerinneet ollenkaan kuvaan.

Joulun pyhinä minuun iski harmaamania, kun keksin ottaa käsittelyyn anopin kirpputorilöydön, ihanan pehmeän angorasekoitelangan. Tein langasta Lina-pipon , joka on yksinkertaisesta langasta ja höyhenenkevyt ja juuri sopiva lämpenevään kevääseen. Lainasin mallia myös sormikkaisiin, jotka myös ovat olleet jo kauan valmiina, mutta huomasin juuri kuvia siirrellessäni, etten ole muistanut kuvata valmiita sormikkaita. Tein myös settiin sopivan pörröhuivin, jossa toinen lanka on samaa angoraihanuutta. Ja jos pörrö kypsyttää, teen langasta vielä sitä jouluyllätyshuiviakin, joka tekee setistä shoppailukelpoisen. Lankaa on vieläkin jäljellä muutama kerä ja taidan ottaa tehtäväksi käyttää sen aivan loppuun sopivilla asusteilla. Ehkä teen vielä toisen pipon kaksinkertaisella langalla ja jollain muulla kivalla mallilla. Pörröhuiveja kudoin useammankin ennen joulua, kun päätin hävittää varastojani ja sainkin niille kiitollisia ottajia ja varastojani pienemmäksi.

Anoppi sai joululahjaksi setin, joka koostui Calorimetrystä ja Fetching-kämmekkäistä , lankana molemmissa taivaallisen ihana Debbie Bliss cashmerino aran.

Sukkia on myös syntynyt ja monta paria on puikoillakin ja esittelyvalmiina ihan tuikitavalliset Nalle-sukat, joitten kuviosta tuli minun silmääni oikein sopiva 3 o, 1 n -ribillä. Samalla reseptillä on tulossa myös kukertavankirjavatkin sukat, jotka toivottavasti auttavat väsymyksen voittamisessa.

Isompaa tilastokatsausta en aio tehdä menneen vuoden neulomuksiin, mutta kiloja meni himpun verran alle 1o ja yhteensä töitä valmistui 69 kappaletta, joten ihan toimeton en ole ollut, vaikka laiskempi kuin edellisenä vuonna. Lankavarasto saattoi ehkä kutistua ihan vähän, mutta en ole vieläkään saanut punnittua ja tilastoitua varastoja enkä ole myöskään laskenut uusia lankoja yhteen. Hamstereihin olen jo kiltisti ilmoittautunut ja kaivanut esille ison kasan paksuja lankoja, joista aion tehdä asusteita ja kuluttaa grammoja vauhdikkaammin :-). Toisena vaihtoehtona olisi kaivaa Vihervaaran tarpeet naftaliinista ja tehdä se helmikuussa, mutta vähän pelottaa, saisinko sen kuukaudessa valmiiksi.

Nyt täytyy palata ruotuun ja lähteä jatkamaan vaate-/romuhuoneen siivousta, jotta pääsee pian viikonlopun viettoon. Meinasin lähteä lenkille, m utta kelit ovat olleet jo pitkään tosi petollisen liukkaita ja sama jatkuu taskin: maa jäässä ja vettä sataa ... ei ollenkaan hyvä yhdistelmä :-(.

P.S. Pistinpäs kevään odotusta jouduttamaan vähän viherrystä blogiin :-).

Hyvää joulua, hyvää joulua ...

Lyhyesti tulin vain toivottelemaan oikein hyvää joulua ja onnellista seuraavaa vuotta! Jouluvalmistelut on tehty ja nyt vaan odotetaan, että päästään nauttimaan leipomuksista ja syömisistä ja rauhallisista juhlapäivistä. Minä en aio osallistua lapsenhoitoon ja viihdyttämiseen kuin pakollisten juttujen verran, muuten keskityn keittiöön ja sohvalla lököilemiseen. Reippaasta sauvakävelystä olen haaveillut jo yli viikon ja sen aion toteuttaa, kun löydän sopivan raon.

Tässä parin viime päivän suururakka, joka päättyi hermojen menetykseen - en minä -, kolmen sormen palamiseen - minä myös -, mutta se seisoo sittenkin! Koristelu on mallia 5vee, arkkitehti kääntyisi varmaan haudassaan, kun laskisi seinien määrän ja Muumit ovat lisääntyneet hurjasti tarinoitten jälkeen, mutta eiköhän tuo kelpaa kuitenkin.

Olen aloittanut jo joulun-jälkeisen-elämän kutomisrintamalla ja luvassa on pörröistä harmaata talven piristykseksi. Sitä piristystä muuten tarvitseekin, kun meiltä sulivat lumet muutamaa päivää vaille kahden kuukauden lumikauden jälkeen juuri erittäin epäsopivasti muutamaa päivää ennen joulua :-(. Kyllä harmittaa ja voisin kirota sateen jonnekkin ihan muualle, mutta ei auta, on sytytettävä entistäkin enemmän kynttilöitä valoa tuomaan ja mentävä kumisaappaissa kävelylle. Mutta nyt sohvalle elpymään!

Plääh

Juu, tuo yllä oleva lause kuvaa aika hyvin viimeisten viikkojen tunnelmia. On ollut tyypillistä vuoden loppuun kuuluvaa hässäkkää, vieras kotimaasta, miehellä älyttömästi työmatkoja, vähän joulustressiä ja viimeiset pari viikkoa kaaosta oikein kunnolla. Perheen pienimmäinen päätti alkaa sairastaa oikein kunnolla ja sen tuloksena sai 9 päivän sisään 3 antibioottikuuria eri tauteihin! Viimeistä syö vieläkin ja tänään alkaa tuntumaan, että eiköhän tuo tuosta ala tervehtyä. Energiaa alkaa olla kuin pienessä kylässä ja kohta alkaisi olla aika päästä purkamaan sitä tarhaan ... kotona ollaan meinaan näitten parin viikon aikana kokeiltu yhtä ja toista aktiviteettia ja nyt alkaa olla takki tyhjä.

Leivottu on tosi usein, kun ensimmäisten kuurien aikana poika oli oikeastaan terve, mutta kotona. Tuloksena oli 5 erilaista pikkuleipälaatua, joista kaksi syöty jo loppuun ja yksi laatu tehty jo tuplasti ja sitä on seuraavakin annos jo tilattu ja luvattu tehdä. Pipareitakin pitäisi vielä tehdä ja kokeilla viime vuonna saatua Muumitalon piparimuottipakettia, mutta sen jätän vähän myöhemmäksi. Aion myös kokeilla uusien pikkuleipäreseptien ohella uutta kakkureseptiä, punaviinisellaista, kun saatiin kerran maistaa sellaista ja se oli niin ihanan suklaista.

Kudottukin on hissukseen, vaikka potilas on viihtynyt myös paljon sylissä tai muuten vieressä, jolloin puikot ovat joutuneet paitsioon. Otin Lapaskuussa käsittelyyn Virosta tuliaisina saamiani hahtuvia ja kyllä niitä onkin ollut ihana kutoa ja huovuttaa. Muutama ensimmäinen kierros on aina vähän hapuilua ja tuntuu, että hahtuva katkeaa koko ajan ja tuoksu tuntuu pistävältä nenään, mutta pian molempiin tottuu ja nyt harmittaa jo kovasti, että varastot ovat loppumaan päin. Tein ensimmäiset lapaset itselleni ja olen jo koekäyttänyt ne ja kyllä olivat lämpimät ja kauniit. Tässä kaksi paria, joilla on nykyisin jo kavereitakin eri muodoissa.

Minä lupasin osallistua hyväntekeväisyysneulontaan, jossa kudottiin lampaita tai muita pehmoeläimiä yhden päiväkodin lapsille. Tässä minun panokseni: kaverukset, jotka on kudottu Novitan Palmasta ja Regian raitasukkalangasta. Täältä löytyy kuvaa onnellisista uusista lampaitten omistajista ja koko lammaskaartista. Pojalle pitäisi vielä kutoa oma pehmolammas hänen lempiväreillään.


Tarhassa oli tarjolla adventtikranssin sitomista ja minä päätin osallistua siihen, koska en ole koskaan moista puuhaa tehnyt alusta asti. Mukava iltapäivä olikin ja ihan kaunis kranssi oli tuloksena. Koristelin sen kotona melkoisen vaatimattomasti, koska en halunnut liikaa kimalletta ja krumeluuria ja olenkin aika tyytyväinen tulokseen. Sen verran tätä hässäkkää ja ohjelmanmuutoksia on ollut elämässä, että eilen muistin sytyttää toisen kynttilän vasta juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta onpahan sitten ensi viikolle enemmän polttamista.

Aika monta asiaa pitäisi tehdä vielä ennen joulua, mutta olen kuitenkin aikataulussa ihan mukavassa vaiheessa ja taidan saada kaiken valmiiksi ilman kamalaa paniikkia. Vietämme joulua ensimmäistä kertaa meillä kotona ja vaikka se tietää enemmän töitä minulle, on tosi kivaa saada tehdä oman näköinen joulu, vaikka se hyvin perinteinen ja samantyylinen kuin anoppilassakin vietetyt tulee olemaankin. Kovasti suunnittelen jo joulun jälkeisiä neulomuksia ja listalla onkin monta neuletta ihan minulle itselleni :-).

Pitsittää

Vihdoinkin jotain näyttämistä, johon olen itse erittäin tyytyväinen. Näin Lankakomerossa tämän kauniin neuleen ja sain ohjeen koeneulottavaksi ja sehän pääsikin heti kovasta ruuhkasta huolimatta puikoille. Ohjeessa suositellaan Novitan Woolia langaksi ja alunperin minun pitikin tehdä neule siitä, mutta sitten totesin, että musta on aina musta ja kaivoin esille pari tallvea sitten hamstraamani Austermanin Smaragd Classicin, jota oli sopivasti 8 kerää jäljellä. Siinä on annettu tiheys samaksi kuin Woolissa, tosin metrejä on vähemmän ja lanka tuntuu paksummalta. Valitsin toiseksi pienimmän eli 36'' koon ja siitä tuli pingottamattomana juuri passeli minun koon 38 yläosalleni. Langan riittämisen suhteen oli jännää, mutta tällaisessa ylösalaisinraglanissa on helppo säädellä langan määrää ja kudoin hihoja rinnakkain helman pitsiosan kanssa. Hihat jäivät noin 3/4- tai 7/8-mittaisiksi, joka sopii malliin tosi hyvin. Helmassa kävi loppujen lopuksi kuitenkin köpelösti, mutta huomasin mustan Seiskaveikan passaavaan väriin niin hyvin, ettei eroa huomaa kuin jos sen tietää ja osaa etsiä. Kiitos vielä kerran Lankakomeroon ja tiedoksi muille: tästä on tulossa ohje, joka on erittäin hyvin ja tarkasti kirjoitettu ja jolla saa tosi monta erinäköistä neuletta tehtyä. Tulen aivan varmasti tekemään ohjeella muitakin neuleita eri hihaversiolla ja eri hihamitalla.


Mustaa neuletta on muuten tosi kiva kuvata harmaana päivänä tumman mallinuken päällä :-(. Miksi ihmeessä pitää valita musta lanka ... no tietenkin sen takia kun musta on vaan ihan ihana väri :-). En muuten pingottanut neuletta yhtään mitenkään vaan kokeilin sitä suoraan ja totesin sen olevan hyvä ilman pingotustakin, joten ainakin nyt se jää tällaiseksi. Minun päälläni pitsi aukeaa hieman enemmän kuin kädettömän ruikelomallinuken päällä.
Anoppilareissulle piti saada mukaan jotain aivotonta ja mieskin sai vaihteeksi jotain lämmintä päällepantavaa. Lankana tuttu ja turvallinen Seiskaveikka.
Puikoilla on edelleenkin kamala tungos ja kesken on toistakymmentä, ellei enemmänkin, työtä. Sukkia on tulossa vaikka kuinka monta ja muutakin on tulossa. Juuri tuli muuten mieleen, että yhtään isompaa työtä ei ole kesken! Pääsisiköhän Vihervaara vihdoinkin talviunilta .... vai pitäisiköhän tehdä joku huivi välillä valmiiksikin asti. Kaikkein aktiivisimpana kesken on pehmolammas hyväntekeväisyyteen, jolle pitää tehdä heti myös seuraaja pojan valitsemilla väreillä. Ai, vai että olisi Lapaskuukin ja minäkin mukana Kinnaskopassa, mutta häpeäkseni minun täytyy myöntää, etten ole aloittanutkaan vielä lapasia ... mutta lupaan saada ainakin yhden parin valmiiksi!

Blogit, mitä ne oikein ovat?

Juu, vähän siltä tuntuu, kun toista kuukautta on edellisestä postauksesta ja suosikkejanikin olen lukenut todella harvakseltaan. Aika on mennyt kuin siivillä, kun olen maalannut, maalannut ja vielä kerran maalannut. Meinaan ikkunoita ja ovia niin paljon, että käsi on ollut turvallisessa paketissa jo monta viikkoa :-(. Pensseliin tarttuminen on sattunut niin maan perusteellisesti, mutta sinnillä sain viime viikon lopulla viimeiset ulkomaalaukset tehtyä. Asialle tuli vähän kiire, kun syksy ilmoitteli kylmien tuulien kera tulostaan, mutta onneksi pari viikkoa piteli vielä kohtuullisen aurinkoisia ja lämpimiä kelejä, joten sain urakan valmiiksi. Yksi liukuovi on vielä tehtävä, mutta se on parvekelasituksen tällä puolella, joten parantelen ensin kättä ja hoidan homman sitten loppuun. Ja sitten pidän reilun tauon, ennenkuin alan maalaamaan vähemmän haisevalla maalilla sisäovia, joita niitäkin on kolmikerroksisessa talossa aika monta.

Hankalinta hommassa on ollut, etten käden takia ole voinut olla kuin hetken koneella, kun hiiren käyttö on ollut myrkkyä ranteelle. Kutominenkin oli tietenkin kivuliasta, mutta vähän olen yrittänyt kuitenkin tikutella joka päivä. Erittäin paha startitis vaivaa edelleenkin ja uusia projekteja kasvaa kuin sieniä sateella. Joulujututkin ovat pyörineet jo jonkin aikaa päässä ja lahjatehdaskin on hiljalleen avautumassa.

Hankintoja on tullut tehtyä muutama ja tässä parhaimmat niistä. Haavistoa olen haikaillut jo pitkään ja kävinkin heti kimppuun, kun vanha diilarini ilmoitti omistavansa yhden ylimääräisen kappaleen. Tästä en ole aloittanut vielä mitään uutta, mutta ihan pian alan taas kokeilemaan kirjoneuleen kutomista, tällä kertaa osin uusilla välineillä ja toivottavasti entistä nopeammalla tyylillä. Kotilieden neulenumerossa oli paljon kivoja malleja, kiitos tästäkin toisille diilareille! IK:n löysin ensimmäistä kertaa ihan kaupasta, tosin matka on kyllä aikamoinen, joten ihan joka numeroa en tule saamaan, mutta kivaa vaihtelua siitä saa ja kauniita malleja siinä oli montakin. VK:n sain vaihtokaupassa ja olen siihenkin oikein tyytyväinen. Ihan Tikrun takia minä lehden halusin ja kyllä kannatti, kun siinä on hänen malliensa lisäksi muitakin kivoja juttuja.

Tämän hetken mieluisin keskeneräinen työ on tämä ylösalaisinraglan, jonka ohjeen sain Lankakomerolta vähän niin kuin testausmielessä neulottavaksi. Käsiongelma on hidastanut tämänkin neulomista valitettavan paljon, mutta olen kuitenkin päässyt siihen vaiheeseen, että vartalo on viittä vaille valmis, ensimmäinen hiha samoin ja toinenkin on aloitettu. Tällainen saumaton raglan on ihana ohje silloin, kun on vähän epävarmaa, kuinka pitkälle lanka tulee riittämään. Tästä neuleesta tulee varmasti yksi suurista suosikeista ja ohje on todella hyvin ja selkeästi kirjoitettu.

Aloitin Novitan nettisivuilta löytämälläni ohjeella Huiviliiviä aivottomaksi työksi Elfin langasta ja siitäkin on tulossa mukava neule, jolle varmaan tulee käyttöäkin.

Rosebud-sukat
Malli: saksan kielellä täältä
Lanka: puuvillaisten sukkalankojen jämiä
Puikot: 2,5
Jätin kantapään kuvion pois, kun en parinkaan yrittämisen jälkeen yksinkertaisesti ymmärtänyt kaaviota ja ohjetta. Todella kaunis malli näinkin ja ehkä minä yritän vielä ihan oikeallakin mallilla joku toinen kerta.
Pomatomus
Malli: Cookie A ja löytyy täältä
Lanka: Omakoolattu ja tavallinen halpissukkalanka
Puikot: öö, olikohan numero 3, ohjeen mukaan kuitenkin
Lanka uhkasi loppua kesken ja jouduin ottamaan valkoista kaveriksi. Malli on todella näyttävä ja mukava tehdä, mutta seuraavalla kerralla teen langankierrot niin, ettei kuvioon jää niin isoja reikiä

Sukkasatoon on valmistumassa muitakin sukkia, mutta ensin haluan saada ylösalaisinneuleen valmiiksi. Olen luvannut pojalle, että hän saa vihdoinkin vaatekaappiinsa vähän piristystä erilaisten kirjottujen sarjakuva- ja elokuvahahmojen muodossa, joten ompelukoneen kirjontaosalle tulee töitä. Lapaskuukin on pian alkamassa ja tavoitteena on saada ne ensimmäiset Haavistot tehtyä ja muitakin sormenlämmittimiä olisi syytä saada tehtyä. Kirjoneuleet ovat alkaneet nostaa päätään pitkän palmikkoosin jälkeen ja toivon oppivani neulomaan kirjoneuletta vähän nopeammin, jotta se tuntuisi mielekkäämmältä kuin aikaisemmilla kerroilla. Ja kyllä tietenkin edelleenkin palmikot kiinnostavat ja Vihervaaran uusi tuleminenkin on varmaan pian vuorossa.

Monstereita liikenteessä

Päätin kuluttaa Sukkasadon aikana jämäkeriäni ja tässä ensimmäiset monsterisukat. Väriyhdistelmä on aika psykedeelinen, mutta jotenkin kummasti se miellyttää minun silmääni todella paljon. En yrittänytkään saada sukista samanlaisia, pelkästään resori, kantapää ja kärki on tehty yhdellä langalla ja muuten lanka vaihtuu aina kahden kerroksen välein.

No tämä kyllä ei ole kovin iso hirviö, vaan ystävien vastasyntyneelle pojalle tarkoitettu setti Novitan merinoisesta Woolista.


Päätin lähteä mukaan Mystery Stole 4: een ja pähkin pari viikkoa mahdollisia lanka- ja helmiyhdistelmiä. Loppujen lopuksia ainakin tämänhetkiseksi voittajaksi tuli kartiolla oleva pellavasekoitelanka ja moniväriset helmet. Ensimmäisen version tein numeron 3,5 puikoilla ja niillä pitsistä tuli kuin kalanverkkoa, joten pienensin kokoa kokonaisen numeron ja aloitin uudelleen. En ole ihan varma, onko lanka täydellinen mallin, mutta haluaisin välttämättä kokeilla tällä yhdistelmällä, joten kudon ainakin ensimmäisen vihjeen loppuun ja pingotan työn ja katson, miten jatkan.
Monsterisukat numero 2 kudon miehelle, kun onnistuin kutistamaan ja melkein huovuttamaan hänen sukkansa, jotka olen kutonut 7-veljestä-langasta. Uskomatonta, mutta ne todellakin kutistuivat pesussa koosta 43 noin kokoon 39! Ja lanka on tuo raidallinen kuvasta. Taas jonkinlainen sunnuntaikerä, koska pesin ne tasan samoin kuin kaikki muutkin jo monen vuoden ajan.
Monsterisukat numero 3 aloitan tällaisista vähän meleeratuista väreistä. Kaivelin tänään jämäsukkalankalaatikkoa ja löysin sieltä vaikka kuinka monta mielenkiintoista yhdistelmää seuraaviin sukkiin. Startitis on tosi pahana tällä hetkellä ja aloitettu on muitakin töitä, parit sukatkin, eikä loppua ole näkyvissä. Ei tosin taida tuo startitis olla yhtään ihme, kun tänään tuli kaksi muutakin diagnoosia, yksi sitis ja yksi kitis ja pussillinen lääkkeitä.

Kesän viimeiset sukat ja sortumistarina

Tässä kuluneen kesän viimeiset kesäsukat, sukkapari numero 16 tälle vuodelle. Ihan ekat Knitpickseillä tehdyt sukat, jotka aloitin hätäpäissäni Legoreissulla, kun ei ollut mitään sopivaa reissukutomusta kesken. Lankana Sockina Colorin jämät, joista tein joskus männävuonna itselleni yösukat. Ovat muuten olleet hurjan paljon käytössä eivätkä ole nukkaantuneet oikeastaan ollenkaan.

Blattmusterranken-Umschlag-Sneaker eli lehtisniikkerit
Ohje: Socken-Kreativ-Liste
Lanka: Vyötteetön Regia + joku jämä
Puikot: 2,5
Näistä tuli ensimmäiset SKL:n listasukat, jotka sain ennen seuraavan ohjeen ilmestymistä valmiiksi ... tosin vähän ennen keskiyötä eli hilkulle meni, mutta halusin saada nämäkin valmiiksi ennen Sukkasadon alkamista. Kudoin nämä täysin ohjeen mukaan ja tein ensi kertaa sydänkantapään ja vahvennetun kantalapun. Kudoin ensimmäisen loppuun ja toistakin yli kantapään, kun huomasin, että lanka tulee lopumaan kesken. Joten ei kun purkamaan ensimmäistä, murmur inhoan purkamista yli kaiken, ja etsimään jotain jämää, joka edes sinnepäin sopisi alkuperäisen lankaan. Aika hauskat näistä tulikin. Mallijalka on tosi pitkä ja minulla raidat tulevat juuri sopivasti keskelle päkiää.

Tänä aamuna minua laiskotti ja harmitti ja sääkin oli niin sumuinen, etten halunnut tehdä pihan kivitöitä, joita minun olisi ihan oikeasti pitänyt tehdä. Vein pojan tarhaan ja iskin naviin tuntemattoman osoitteen ja lähdin reissuun, matkakohteena uusi lankakauppatuttavuus. Sieltä lähti mukaan kohtuudella valittu saalis pehmeitä palleroita. Yläkuvan aarteet ovat erilaisia yksittäisiä merino- ja puuvillakeriä, jotka maksoivat hurjat 49 senttiä kerä. Sukkalankoja tuli mukaan alakuvaa enemmänkin, mutta unohdin ottaa niistä yhteiskuvan ja tässä vaan suurin herkku, Onlinen Wellness-lanka, jossa on aloe veraa. Väri kauniin syksyinen ja rauhallinen. Muuten ostin pelkästään yksivärisiä ja meleerattuja sukkalankoja ja kaikki reippaasti tarjouskoreista eli halvalla.

Sukkasato on alkanut ja minut löytää Hillokellarista. Aloitin heti monsterisukat eli jämäsukat kahdesta erilaisesta raitalangasta ja printattuna on pari vähän hankalampaa mallia. Aion sukakutomisen ohella jatkaa myös keskeneräisiä töitä, varsinkin pari huivia odottaisi kärsimättömänä. Kesäheinäkin pitäisi purkaa ja aloittaa uudestaan, jotta sitä ehkä vielä kerkiäisi pitää tänä vuonna kauniina syyspäivinä.

Sain muuten tämänpäiväisellä reissullani kuulla kauniita sanoja olympianeuleestani: keskellä toria vanhempi naishenkilö puhutteli minua ja kehui neulettani maasta taivaaseen :-). Kyllä tuli hyvä mieli ja olen itsekkin neuleeseen tyytyväinen.

Olympia ja hämä-hämä-häkki

Olympialaiset ovat loppusuoralla ja minäkin sain oman olympiaurakkani toissailtana valmiiksi. Valitsin melko helpon ja nopean neulottavan, koska halusin päästä jatkamaan keskeneräisten pitkää jonoa, että vihdoinkin pääsisi sillä saralla vähän parempaan tilanteeseen. Keskeneräisiä on kertynyt aivan mieletön määrä ja kokoajan tekisi mieli aloittaa vaan uusia töitä.

Olympic February Lady
Ohje: täältä
Lanka: Novitan Spektri Plus, 494g
Koko: silmukat S-koosta, on kuitenkin jotakuinkin M-kokoinen
Puikot: 5 vartalossa & 4,5 hihoissa
Taisin tehdä ohjeen mukaan hihoja lukuunottamatta. Tein tarkoituksella aika pitkän, koska tykkään sellaisista enemmän. Hihat jäivät aika lyhyiksi, koska lanka loppui, mutta hyvät niistäkin tuli, juuri kyynärpään alapuolelle. Hihojen kanssa oli takkuamista, niistä kun tuli aina liian leveät ja lerpattavat. Otin ohuemmat puikot ja tein tarkoituksella tiukempaa jälkeä, ja silloin tuli parempi, mutta reunus jäi vieläkin liian löysäksi, joten vähensin 6 silmukka ja kudoin aika tiukkaa, samoin päättelyn tein aika napakasti.
Hyvä neule tuli, tulen varmasti pitämään ja suunnittelen jo seuraavia samalla mallilla. Suunnitelmissa on myös samalla mallilla suljettu tunikamainen neule.

Yhdessä neulontablogissa on seurattu hämähäkkirouvan touhuja. Meiltä löytyi ikkunan ulkopuolelta tällainen, lajista ei ole havaintoa, mutta saattaisi ehkä myös olla ristilukki. Iso oli kuin mikä! Kovasti oli kutonut seittiä, mutta kuitenkin vähän erilaista kuin minun puikoistani syntynyt seitti...

MS3 on vihdoinkin valmis! Kyllä siinä oli urakkaa ja mutkaa matkassa, kun parikymmentä riviä ennen loppua loppui lanka, eikä sitä meinannut löytyä mistään. Lopulta sain yhden foorumin kautta ystävälliseltä kutojalta yhden kerän ja sain huivin loppuun. Langoissa on pieni väriero, mutta se sattui sopivast sulkien kohdalle, joten se sopii hyvin kuvioon eikä sitä kyllä huomaakkaan, jos ei osaa katsoa. Pingotuksen kanssa meinasi olla ongelmia, kun kokeilin tehdä sitä ensimmäistä kertaa langan kanssa. Olen jo yrittänyt etsiä edullista mahdollisuutta jonkinlaisiin pingotustankoihin, mutta rautakaupassa käynti ei tuottanut sopivanhintaista tulosta ... miehellä oli kyllä hauskaa :-). Olin pingotuksesa vähän hätäinen, kun halusin äkkiä kuvata huivin, ja sulkien reunat käpristyivät vähän, kun huivi ei ollut ihan kuiva föönauksestakaan huolimatta, joten siipiosa on pingottumassa uudelleen.

Mystery Stole 3, Swan Lake
Ohje: täältä
Lanka: Junghanswollen Seidana-silkkisekoitus 140g
Puikot: 3,5
Tämä oli minun ensimmäinen isompi huiviprojektini ja olen tyytyväinen tulokseen. Pelkkää huivinkutojaa minusta ei kuitenkaan tule, vaikka aion muitakin huiveja vielä neuloa. Rivien jatkuva seuraaminen on rasittavaa ja lankavarastotkin vähenevät työhön nähden ihan liian vähän :-). Enkä minä ole oikein huivi-ihminenkään, mutta ehkäpä lähipiiristä löytyy sopivia "uhreja" :-).
Seuraavksi taidan ottaa käsittelyyn seuraavan keskeneräisen huivin ja sukkiakin olisi kiva saada valmiiksi. Kesäheinän kohtalo harmittaa: koska taas aloitin kutomisen ilman mallitilkkua, näyttää siitä tulevan aivan liian iso ja joudun purkamaan melkein 30 senttiä :-(. Mutta pakko se on tehdä, koska en sitä kuitenkaan telttamallisenakaan tulisi pitämään. Olenkos muuten koskaan sanonut, miten kamalasti inhoan neuletöiden purkamista?!? Valitusta voisin jatkaa sairasosastolla, on meinaan taas päällä niin maan perusteellisen ikävä yskä, että vatsalihakset ovat aivan hellinä, kurkku riekaleina ja päätä särkee pelkästä yskimisestä :-(. Tahtoo kesän!!! Onneksi on edes olympialaiset, että saa maata viikkotolkulla töllön ääressä; kahden maan kannustaminen on paljon jännempääkin, kun mitaleita satelee ihan kivasti :-).

Virkattu on ... reikiä :-)

Tulipas aikamoinen tauko tähän bloggailuun, mutta kun ei kerkiä oikein mihinkään "joutavaan" päiväsaikaan ja illalla ei enää näe kuvata eikä jaksa blogata. Ollaan mukamas vähän lomailtu, tosin kovin kauas kotipihalta ei keritty, kun kanneltiin 150 kilon kiviä paikasta toiseen, maalattiin ikkunoita ja raivattiin vinttiä. Jälkeäkin syntyi ihan mukavasti, mutta kyllä varmaan olisi ollut rentouttavampaa maata jossain rannalla Pina Colada kädessä. Säät ovat olleet ihan syvältä ja ilmeisesti sen takia on sairasteltu kaikki oikein kilpaa :-(.

Puikkoja ja koukkuakin on tullut heiluteltua jonkin verran, ilmoittauduttua kaikenmaailman mysteerisiin huivijuttuihin ja tällä hetkellä yritän valita Mystery Stole 4:een lankoja ja helmiä. Tässä on tämän päivän suosikit eli joku noista keltaisista saattaisi tulla valituksi, mutta helmistä en oikein vielä tiedä, kun en ole löytänyt mistään tietoa, voisiko noita erivärisiä käyttää. Täytyy seuraavana lähteä vähän Ravelryyn surffailemaan ja katselemaan.

Jo muutama viikko sitten valmistui toinen oikein onnistunut neule peräjälkeen. Tai siis eihän tuo tietenkään ole neulottu vaan virkattu. Pähkäilin jo edellisellä kerralla sen sopivuutta, ohjeen koko kun oli 36-38 ja tarvitsisin ehdottomasti ainakin sen isomman luvun. Lanka oli kyllä vähän alkuperäistä paksumpaa, mutta olen virkannut sen verran vähän, etten oikein osaa arvioida kokoja ... enkä tietenkään taaskaan tehnyt minkäänlaista mallitilkkua. Pingotin kappaleet tosi rankasti ja elin jännityksessä siihen saakka, kun sain työn kasattua ja pääsin kokeilemaan. Ilo oli tosi suuri, kun totesin koon istuvan tosi hyvin ja muutenkin topin onnistuneen loistavasti. Oli kivaa virkata vähän isompaakin ja työstä jäi sellainen tunne, että tämäntyyppisä virkattuja töitä pitää tehdä lisääkin.
Virkattu toppi
Ohje: Lea Special Modische Masche LM 023
Koko: N. 38
Koukku: 3
Lanka: Vyötteetön kirpputoripuuvillalanka
Tässä vielä toinen kuva, vaikka kunnon valokuvaajaa minusta ei kyllä saa tekemälläkään :-(. Tänään paistoi aurinko niin, etten nähnyt digin kuvaruudulta yhtään vaan jouduin ottamaan kuvat vähän veikalla. Yritin muka saada kuvaan kauniisti kukkivia keltaisi nimettömiä kukkia, mutta eipä noista näy mitään vaan kaikkea muuta epäkuvauksellista vaan osui taustaksi.

Olympiatyö eli February Lady Sweater on edistynyt niin, että se valmistuu varmaankin huomenna. Novitan Spektri Plus on kivaa lankaa, mutta aika raskas neuleesta tulee. Ja lanka tulee riittämään juuri ja juuri, kun lyhennän vähän hihoja. Ensimmäisen hihan joudun purkamaan, kun siitä tuli aivan liian löysä ja iso, mutta pienemmillä puikoilla ja tiukemmalla käsialalla näyttää tulevan ihan sopiva. Nyt päässä kummittelee tehdä samalla mallilla suljettu puseromallinen tunika.

Ui, aah, nam ...

... nyt mullakin on nämä ja ne on ihania!!!!! Ja ensimmäiset sukkatällaiset pääsivät tänään katsomaan Legoja ja taisivat tykätäkkin. En kyllä kovin montaa silmukkaa kerinnyt kutoa, kun ravattiin 5-vuotiaan perässä niin, että jalat ovat nyt aivan muussina ja menisin kaikkein mieluiten sohvalle makaamaan ja kutomaan, mutta en vielä kerkiä, kun perheen miesväki on pelaamassa jalkapalloa pihalla ja mulla on kotihommia vielä vähän odottamassa. Legoja oli paljon ja oli ihan hienojakin viritelmiä, mutta kyllä niihin vempeleisiin joutuu jo näin lomakauden alkuvaiheessakin odottamaan ihan liian kauan, murmur. Onneksi poika ei ollut itsekkään kovin innoissaan jonottamisesta ja käytiin sitten sellaisissa paikoissa, joissa ei jouduttu kauaa jonottamaan.

Uusia töitä olen aloittanut enemmän kuin laki sallii ja tässä tulossa Ullan Kesäheinä juuri ohjeen langasta eli vihreästä bambusta. Kivaa lankaa, tosin meinaa vähän halkeilla.
Tämäkin piti saada aloitetuksi, vaikka todellakin muitakin keskeneräisiä olisi ollut. Takakappale on valmis ja etukappale aloitettu ja hurjasti pelottaa, miten virkattua työtä saa pingotettua ja kuinka paljon. Ohje on nimittäin muistaakseni 36-38 koolle ja jotenkin kappale tuntuu kamalan kapealta. Mietin jo leventää kappaleitä vähän virkkaamalla verkkovirkkausta pari kerrosta, mutta ehkä kokeilen ensin rajua pingotusta. Virkkaus sujuu jotenkin kamalan nopeasti ja tuntuu kivalta.

Bolero valmis

Tämä oli melkeisen takkuinen homma, mutta kyllä se kannatti. Ensin kudoin vartalo-osaa jonnekkin puoleen väliin kun huomasin, että olin kämmännyt toisessa reunassa kuvion kanssa pahasti ja eikun purkamaan. Sitten huomasin, että olin toisella kerralla laskenut silmukat ihan miten sattuu ja niitä oli monta kymmentä liikaa! Kolmannella kerralla silmukat olivat vieläkin pielessä, mutten enää välittänyt vaan annoin mennä. Sitten tuli synttärilahjojen tekoa ja muuta kiirettä ja jätin harmittavan boleron lepäämään. Lepo venyikin, kun en millään olisi jaksanut ottaa isoa työtä taas käsiini, kun en taas yhtään enää muistanut, missä olin menossa. Viikonloppuna otin härkää sarvista kiinni ja tässä tulos. Virheitä on edelleenkin, kun improvisointi oli välillä aika hankalaa väärän silmukkamäärään takia, ja kuvatessa huomasin yhden isommankin mokan joka vielä näkyykin, mutta eiköhän sitä voi kuitenkin pitää.

Bolero
Malli: Novita kevät 2007 numero 13
Lanka: Gründl Four Seasons Carola
Koko: S/M tai jotain sinne päin
Puikot: 4,5
Tein siis muuten ohjeen mukaan, mutta vähän pidemmäksi ja ne mokat ja kämmit mukana. En kostuttanut enkä pingottanut neuletta mitenkään, vaan katson ensin sitä noin, koska minulla on vähän huonoja kokemuksia yhdistelmästä puuvilla, pingotus ja pitsineule.

Sniikkereitä lupasin olevan tulossa enemmänkin ja tässä seuraavat jostain varaston jämästä tehty.

Aloitin Kesäheinän , joka on ollut tekolistalla jo viime kesästä saakka. Lanka on ohjeen mukainen jopa väriä myöten ja Bambu tuntuu mukavalta kutoa. Ainoa ongelma on sen halkeavaisuus, joka korostuu teräväkärkisten puikkojen kanssa, mutta kun muita sopivia ei nyt satu olemaan vapaana tarvittavassa koossa. Sukkia on myös tulossa useampiakin varsinkin lyhyenä versiona, mutta tällä kertaa vähän vaativammalla mallilla.