Kuvatonta uutta vuotta

Pakko tulla bloggaamaan ihan oikeastikkin, kun Blogilista päivittää blogin taas vaihteeksi kommenteistakin, murmur. Joulut on vietetty, kiitos kaikille joulutoivotuksista, ja kovaa vauhtia ollaan menossa kohti uutta vuotta. Lahjuksia tuli ja kivoja sellaisia, tähän blogiin liittyviä Pieni lankakauppa -kirja ja Novita-paketti, jossa oli sekä viimeisin lehti että 7 veljestä-lankoja, joista osa pääsikin heti puikoille. Vaatepuolesta piti taas anoppi huolta ja sitä puoltakin tuli melkoisen paljon. Ihan oikea joulupukkikin kävi ihan ensimmäistä kertaa ja olikin tosi mukavaa seurata pojan reaktioita ja sitä, tajuaako hän pukkitamineitten sisällä olevan isoisänsä. Lyötiin miehen kanssa melkein vetoa, että kyllä tuntee ja heti, mutta sen verran täpinöissä poika oli pukista, ettei arvannut yhtään mitään :-).

Uudet luistimet olivat erittäin mieluiset pojalle ja niillä ollaan käyty harjoittelemassa muutaman kerran. Kaikkein pahimmasta kaatuiluvaiheesta ollaan päästy jo onneksi pois, mutta ei kyllä vielä ihan kovin vähään aikaan tulla näkemään kolmoislutzeja :-). Minäkin kävin jäällä ensimmäistä kertaa lähes 10 vuoteen ja hiukan taidot olivat ruosteessa, mutta eiköhän niitäkin saada parannettua pojhan innostuksen myötä.

Kutomuksia on valmistunut, mutta ne eivät ole vielä päässeet kuvauskuntoon. Kovin lohikäärmeisiä juttuja on valmistunut ja on valmistumassa jatkossakin.

Toivotan kaikille oikein lankaisaa ja kutomisentäyteistä vuotta 2008! Minä lähden kaivelemaan raclettetarpeita esille ja yritän saada raketeista kovin innostuneen nelivuotiaan, joka muuten saa valvoa ensimmäistä kertaa keskiyöhön asti (jos jaksaa ja pystyy :-) ), pysymään nahoissaan vielä aika monta tuntia. Auttaisikohan uusi dinosaurusdokumentti, joka käytiin aamupäivällä ostamassa. Meillä muuten satelee ihanan isoja uusia lumihiutaleita, joita juuri olimme miehen kanssa toivoneet loppuloman piristykseksi. Jospa lumi nyt joka pysyisikin muutaman päivän!

Hyvää joulua, hyvää joulua ...

Kaksi yötä jouluun on ... ja mulla alkaa suunnilleen olemaan kaikki valmiina ... tai ainakin vielä aikaa viimeistellä viimeisetkin jutut. Kahdet sukat on viimeistelyä vailla, yksistä lapasista päättelyt tekemättä ja sitten voisikin laittaa lahjat paketteihin. Huomenna vielä yksi satsi torttuja valmiista taikinasta mukaanotettavaksi anoppilaan ja sitten voikin lähteä muutamaksi päiväksi valmiitten pöytien ääreen. Stressiä on kyllä riittänyt ja vielä kun saimme perinteisen jouluräkätaudinkin vieraaksi koko perhe, niin ei ole aina ollut ihan kovin kivaa. Minä olen vieläkin ihan pipi ja yskin keuhkot pihalle :-(. Ja ulkona mahtavat ulkoilusäät, plääh. Lunta ei kyllä ole, mutta ihanan kuivaa ja aurinkoista, joten voisi loistavasti mennä sauvakävelemään. Mutta kun ei niin ei, makaillaan sitten sohvalla.

Lahjuksia on valmistunut tasaisen tappavaa tahtia. Tämän joulun kokonaistulokseksi tulee 4 paria sukkia, 6 paria lapasia ja yksi lohikäärmehuivi. Ailit olivat tämän vuoden suosikkeja, ja niitä syntyikin yhteensä kaksi paria punaisia ja yhdet parit mustia ja ruskeita. Omat ovat vieläkin tekemättä. Jotain liekkijuttujakin olisi vielä tarkoitus tehdä omalle väelle.

Liekkilapaset
Kuvio: Novitalta, lapanen muuten mallia perus
Lanka: 7 veljestä
Näistä tuli kivoja ja musta aika cooleja, vaikka kuvioneuletta onkin rasittavaa neuloa. Pikkutöissä se kuitenkin vielä menee.

Liekkisukat

Kuvio: Novitalta, muuten perussukka

Lanka: 7 veljestä

Samalla mallilla vielä yhdet sukatkin. Näyttävät kuvassa todella oudon mallisilta, mutta kyllä niistä ihan kunnolliset kokoa 44 olevat sukat piti tulla.

Meillä ollaan perinteisesti tehty piparkakkutalo. Tänä vuonna yritin kyllä kovasti päästä tästä hommasta, koska flunssa alkoi ilmoitella tulostaan ja oltiin leivottu pojan kanssa jo vaikka kuinka monta kertaa, enkä olisi millään jaksanut enää alkaa talohommiin. Mutta pakkohan se oli, kun poika kertoi silmät loistaen, miten haluaa tehdä noidan talon noitineen ja kaikkineen. Noidan tekemistä kyllä mietin kovasti, mutta sitten löysin kaupasta marsipaanipötkön ja päätin pistää taiteellisesti lahjakkaan mieheni hommiin. Kymmenessä minuutissa syntyi massasta hieno noita, jonka poikakin hyväksyi heti. Itse piparkakkutalo ei kylläkään ole mikään taiteellinen suoritus, sekun ei olisi millään halunnut pysyä kasassa, vaan yrittti hajota moneen kertaan. Mutta eihän se noita voi asuakkaan missään palatsissa! Joka paikkaan vaan kamalasti sokerikuorrutetta ja kamala huuto, jos vain joku yrittikin mennä talon lähellekkään :-). Hyvin pysyy, tosin saapa nähdä, miten se selviää matkasta anoppilaan.

Tämän myötä toivon kaikille oikein rauhallista joulua ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle! Koettakaahan ehtiä kutoa vähän muun touhun ohessa. Minä ainakin teen näin kun isovanhemmat ja uudet lahjat viihdyttävät pikkutermiittiä.

Hyskuun paljastuksia

Pahimmat "vakoojat" ovat lähteneet joulunviettoon lämpimämmille seuduille, joten uskallan näyttää ensimmäisiä hyskuun neulomuksia. Uusiakin on valmistunut jo aika monta, mutta en ole kerinnyt vielä päättelemään lankoja enkä kuvaamaan niitä, kun meinaa olla vähän kiirusta. Miten se aina tämä joulukuu menee kuin siivillä?

Ailit
Malli: Ullan Ailin lapaset
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3 ja 3,5
Minä heräsin vasta nyt tajuamaan, miten helppo tämä malli on, joten näitä tulee nyt sitten oikein urakalla. Puikoilla taitaa olla Ailit numero 5 eikä mulle ole vielä yhtään valmiina, joten enemmänkin pitää tehdä. Tosin nälkä kasvaa syödessä ja esim. täällä olevien mielettömän upeitten lapasten innoittamana tekisi mieli alkaa tehdä vaativampiakin malleja.

Ruskea Lohikäärmehuivi

Malli: Vilman loistava ohje

Lanka: Gedifran Seymor Double

Puikot: öö, aika isot, oliskohan 8

Kiva malli, mutta mun täytyy hieman vielä kehitellä noita lärpäkkeitä, ne kun meinaa kiemurrella. Ja solkisysteemi kaipaa myös puikon sijaan sopivampaa tikkua. Olen yrittäänyt etsiä syömäpuikkoja ja askarrella niistä sopivia tikkuja, mutta eihän niitä tietenkään silloin löydy, kun tarvitsisi. Näitäkin tulee vielä lisää.

Puikoilla ei ole vielä muuta kuin paketteihin menossa olevia juttuja, mutta kovasti tekisi jo mieli aloittaa jotain isompaa ihan minulle itselleni. Taidan kuitenkin tehdä vielä muutaman pienemmän jutun ja vasta sitten alkaa isompaa. Ja ihan varmasti teen ensin itselleni Ailit ja oman lohikäärmeen, minulle kun pakkaa käymään niin, että teen lahjaksi juttuja enkä jaksa enää tehdä samaa mallia itselleni ja harmittelen sitä puutetta.

Hyssyttelyä

Hyskuun alkaessa blogit joutuvat panttaamaan kuvia, mutta yhden kuvan voin esitellä ihan kokonaan sensuroimatta.


Lenkkisetti ihan minulle itselleni
Lanka: Gedifra Akona
Puikot: 4,5
Mallit: pipossa Utopia , sormikkaat perinteiset ilman kommervenkkejä

Muut työt ovat sitten hyshys-juttuja, joten niistä yhdistetty ja tarkoituksella mahdollisimman mitäänsanomaton kuva. Grammoja on kyllä kulunut ihan kiitettävää tahtia ja valmistuneita töitäkin on jo puolenkymmentä, mutta niistä enemmän sitten kuun loppupuolella. Ihan kokonaisiakin kuvia löytyy kyllä muista lähteistä, räveltäjistä ja käsiä-lämmittäviä-neulovistakin. Ahkerat neulojat kyllä tunnistavat kaikkien töitten mallit varmaan aika helposti, sen verran usein on kaikkia nähty blogistaniassa :-).

Tarhan askarteluillassa sain tällaista aikaiseksi ja minusta idea on aika kiva, vaikka onkin kovin yksinkertainen. Kanaverkosta oli tehty puupalan päälle kehikko, jonka sisusta koristeltiin jokainen oman maun mukaan. Suurin osa koristeli havuilla ja kaikella luonnollisella, mutta minulle poika antoi ukaasin, että piti tehdä luminen työ ja näin teinkin. Kuva ei kyllä anna oikeutta, mutta kyllä siitä idean saa ihan varmaankin ymmärrettyä.

Kuvaton välipala

Juu, olis kiva, kun kerkiäsi blogata, mutta viimeinen reilu viikko on mennyt aika kiireessä, kun poitsu päätti alkaa sairastamaan ja oli koko viime viikon pois tarhasta, jolloin minä en tietenkään kerkiä tekemään mitään. Sairastus kruunautui lauantaina, kun poitsu alkoi valittamaan korvaansa ja vajaassa puolessa tunnissa kivut yltyivät niin, että poika itki ja huusi suoraa huutoa. Onneksi päästiin aika pian päivystykseen ja saatiin hevoskuuri päivystävästä apteekista ja jo parissa tunnissa poika oli melkein entisensä ja pääsi jopa tänään tarhaankin. Mieskin on ihan tautinen ja mullakin kaikertelee kurkussa, mutta mulla ei ole aikaa nyt sairastaa.

Tänään olen juossut kaupoissa kuin viimeistä päivää, kun huomenna on tarhan askarteluilta ja näin tänään ensimmäistä kertaa, mitä tehdään ja mitä pitäisi siihen mennessä hankkia. Sain suunnilleen samannäköisiä juttuja ja poikakin hyväksyi juuri ja juuri ostokset, vaikkeivat ne ihan samoja olleetkaan, hän nääs kun on varannut tuloksen jo itselleen.

Joululahjatehdas pyörii ja tulostakin syntyy, mutta kovin kamalasti en vielä uskalla täällä juttuja esitellä, kun tontut käy kurkkimassa kuitenkin :-). Eikä ne vielä kuvauskunnossa olekkaan, kun viimeistelykeiju on lomalla ja kamerapoikakin kadoksissa.

Lumikin on taas maassa, tosin lämpötila sen verran korkealla, että tuskin tätä iloa tälläkään kertaa kovin kauaksi aikaa riittää.

Joululahjatoivomuksia mietittiin eilen, kun poika halusi kirjoittaa joulupukille. Pojan toivomukset olivat yksinkertaisia: ota kaupan lelukatalooki, merkkaa siitä kynällä kaikki lelut, jotka eivät ole tytöille, ja halua ne :-)! Vanhemmat voisivat ottaa remppamiehen alakertaan touhuamaan ja minä ihan yksin itselleni voisin ottaa kuumaakin kuumemman teoksen , jonka tuloa odotetaan edelleenkin neulontapiireissä kuin kuuta nousevaa. Taitaa olla yhden jos toisenkin neulojan toivelistalla ja varmaan aika monen kuusen alla tänä vuonna :-).

Lehtikatsaus

Minun on pitänyt jo kauan laittaa juttua viime aikojen lehdistä. Mies toi työmatkalta tämän ensimmäisen kasan ja valitti kovasti, miten minun harrastukseni on kallis. No kyllähän se kalliiksi tulee, kun ostaa melkein kaikki lehdet kerralla, mitä minun listassani mahdollisista haluttavista oli mainittu :-). Olin kyllä kovasti kiitollinen lahjuksista ja niitä olikin kiva lueskella salmiakkia syöden.
Interweave Crochetin makuun en ole oikein vielä päässyt ja olisinkin ottanut mieluummin sen neulovan siskon, mutta sen olivat ahkerat neulojat jo tyhjentäneet hyllystä. Luulen kuitenkin, että tästäkin pääsee joku päivä joku malli puikoille, kun taas saan virkkausvaihteen päälle. Modasta on jo vinopitsijutut merkattu tekojonoon, SK:sta haluaisin ehdottomasti kokeilla Maddaleenan ihania mohairunelmia ja molemmissa Kauneimmat Käsityöt -lehdissäkin oli paljon hyviä juttuja ja monta hiirenkorvaa koristuksenaan.

Eilen löysin tällaisen lehden, jota oli mainostettu saman lehden jossain muussa numerossa. Avasin lehden vähän siihen malliin, että ei tässä varmaan mitään kivaa ole eikä tätä tarvitse ostaa, mutta sivu sivulta ihastuin aina vaan enemmän ja enemmän. Mallit ovat yleisilmeeltään melko pelkistettyjä ja yksinkertaisia, muttausein niissä on joku kiva juju, joka erottaa ne massasta. Paljon on käytetty Elfin lankaa, jota minullakin on 500 g odottamassa varastossa ja joku lehden malleista pääseekin kohta puikoille. Ehdottomasti minun näköiseni neulelehti, vaikken kai ihan oikeasti lehden tarkoitettuun ikäryhmään vielä kuulukkaan ... ainakana en ole vielä yhtään harmaata hiusta löytänyt :-). Kaiken kaikkiaan tykkään Annika-lehdestä ja siitä on tullut tänä vuonna kivoja erikoisnumeroita.

Mustaa ja valkoista

Viime päivinä on valmistunut useitakin töitä ja tässä niistä kuvia. Kaikkein eniten grammoja tuli minun palmikkoneuleestani, josta minulle tuli mieleen Rogue .

Roguelike
Malli: Verena herbst 2007 Nr. 7 Grauer Pulli mit Rippenstrukturbund
Lanka: tuttu ja turvallinen 7 veljestä, pikimusta 448g
Puikot: 4
Tein vartalon taas tapani mukaan suljettuna pyöröillä, mutta muuten taisin noudattaa ohjetta aika orjallisesti. Kaulan palmikkokaitaleen yhdistin takan 3 puikon päättelyllä. Pusero istuu hyvin, on tällä hetkellä aika vartalonmyötäinen, mutta ei minulla ole tarkoituskaan ainakaan lihoa, vaan päinvastoin tiputtaa muutama kilo, jolloin neule tulee näyttämään vielä paremmalta. Olen oikein tyytyväinen tähän, enkä vieläkään ole saanut tarpeeksi palmikoista.

Cousteau-pipo mukaeltuna

Ohje: täältä

Lanka: Gedifran Akona, ihanan pehmeä alpakkasekoituslanka

Puikot: 4,5

Tämän tein pikaisesti itselleni, kun lumisia päiviä alkoi tulla. Voin käyttää tätä taitteen kanssa lämpimällä ilmalla ja kylmemmällä gangsterityyppisesti ilman taitetta, jolloin pipo pitää taatusti korvat ja niskankin lämpimänä. Lanka on aivan ihanaa, mutta koska tiheys on jotain ihan muuta kuin ohjeessa, jouduin tekemään pipon 2,75 kertaa, ennenkuin siitä tuli riittävän pieni. Mutta nyt tiedän, että 80 silmukalla tulee hyvä :-). Kavennukset tein kaksioikeinyhteen-tyylillä, kun se sopi minun silmääni paremmin kuin ohjeen kavennus ... olihan minulla aikaa harjoitella niissä kahdessa melkein valmissa pipossa :-).

Kauluri haalarikäyttöön

Malli: hatusta, 60 silmukkaa alussa, silmukoita lisätty parilla kierroksella niin, että lopullinen määrä 120.

Lanka: Sama Gedifran Akona

Pojalle pikaisesti tehty kauluri, jonka ei taatusti pitäisi kutittaa ... poika nääs on alkanut valittaa melkein kaikkien neuleitten kutittavan. On todettu hyväksi liukurimäessä.

Monkey 2

Malli: Knittyn Monkey

Lanka: Novitan Nalle

Puikot: 2,5

Aloitin heti ensimmäisen parin jälkeen samalla mallilla toisen parin ja totesin, että nämä sopivat hyvin pukin konttiin.

Maisema on muuttunut viime päivinä tällaiseksi, joka sopii minulle ja liukumäki-ikäiselle oikein mainiosti, tosin sen verran lämmintä on, että maassa lumi muuttuu heti loskaksi emmekä varmaan saa nauttia tästä ilosta kovin kauaa. Minulle sopisi oikein hyvin koko talvi lumi maassa ja muutama aste pakkasta, aurinkokin saisi näyttäytyä.

Seuraavaksi on valmistumassa kaikenlaisia pieniä juttuja, osin pukin konttiin, osin tarpeeseen, koska sormet oli jäässä liukurimäessä yms. Isompaa palmikkoneuletta himottaa edelleenkin, kun vain jaksaisi etsiä jonkun ohjeen ja langat. 7 veljestäkin olisi vielä ainakin yhteen puseroon ja mietinkin, josko tekisin siitä toisen palmikkoneuleen. Pukin kontin täytteet kyllä pitäisi saada ensin valmiiksi, ettei taas tulisi kamala kiire.

Nyt tulee grammoja

Sain juuri höyrytettyä ja kuvattua miehelleni syntymäpäivälahjaksi tekemäni neulepaidan, josta tuli ainakin minulle mieleinen. Lahjan saaja ei vielä ole nähnyt tuotosta, mutta epäilen hänenkin olevan tyytyväinen.

Miehen synttärineule
Lanka: Novita 7 veljestä
Malli: Novita syksy 2007 extra numero 1
Koko: L
Langankulutus: 712g
Puikot: 3,5 pyöröt
Kudoin neuleen taas tapani mukaan tason sijaan pyörönä. Hihat kyllä neuloin tasona, kun en jaksanut alkaa penkomaan kymmenistä muuttolaatikoista sopivia lyhyempiä pyöröpuikkoja. Kauluksen resoriin tein yhden kerroksen nurjia silmukoita, jotta taite tulisi siistiksi.

Useassakin blogissa on viime aikoina ollut siililapasia ja minäkin päätin ilahduttaa poikaa sellaisilla. Siilit ovat olleetkin viime aikoina meillä paljon esillä, kun ensin nähtiin pariinkin otteeseen siili lyllertämässä ulkona ja tarhasakin vielä askartelivat siilin ja lauloivat siililaulua.

Siililapaset

Malli: idea useammastakin blogista esim. täältä ja täältä , peruslapanen Novitalta

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot: 3

Tein piikit solmimalla enkä samalla tyylillä kuin huiveihin tehdään, koska halusin piikeistä aika lyhyet. Käytin kahta eri väristä lankaa piikeissä ja niistä tulikin mukavan eläväisen näköiset.

Oma palmikkoneulepaitakin valmistuu pikapuoliin ja suunnittelen jo seuraaviakin isompia neuleita. Joulujututkin pitäisi ehdottomasti aloittaa pikapuoliin.

Vaaleanpunaista valmista

Nyt on paketti saapunut perille, joten voin näyttää täälläkin lahjukset, jotka tein ystäväni pienenpienelle prinsessalle. Neulomukset on tehty merinovillaisesta Woolista, hattu vyötteen ohjeella ja sukkiin ja tumppuihin otin silmukkamääriin mallia netin keskosneuleitten ohjeista ja sovelsin loput. Joustinneuleen sijaan laitoin Ullan mainion rinsessasetin mallineuletta varsiin koristeeksi.

Ompelin myös pienen tilkkupeiton, johon kirjoin konella Nalle Puhin kavereineen. Neulomusten alle on vielä kirjottu prinsessan nimi. Alapuoli on pehmeää valkoista flanellia, jossa on vaaleanpunaisia sydämiä. Tikkasin peittoa vain vähän, jotta alapuoli pysyy mukavan pehmeänä.


Seuraavakin lahjus, miehen villapaita, on viittä vaille valmis eli kasausta vailla oltuaan viime yön akupunktiossa märkien rättien alla. Kun sain pingotushomman valmiiksi, aloitin myös uuden työn, koska pojasta on tullut tarhan askartelujen jälkeen suuri siilifani ja sain idean täältä tehdä hänelle omat lapaset siilimallilla.

Kuvatonta väliaikaviestintää

Kyllä minä vielä kudon ja bloggaankin, kun vaan olisi jotain näytettävää. Sain viime viikolla vauvauutisia, joitten takia jo ennestäänkin ahkerat puikot saivat väistyä syrjään ja tekaisin pienen vaaleanpunaisen setin lahjaksi. Lahjan toinen osa on vielä osin kesken, enkä halua näyttää kuvia täällä, ennenkuin lahjukset ovat perillä, joten sen takia kuvatonta postia.

Lahjan valmistuttua jatkoin isomman lahjan kutomista. Minä sain muutama viikko sitten yhtäkkiä päähäni, että haluan tehdä miehelleni syntymäpäivälahjaksi neulepuseron. Ja aikaa oli siitä päivästä vajaa kuukausi. Langat löytyivät helposti, tuttua ja turvallista 7 veljestä, mutta ohjeen kanssa oli ongelmia, kun käsityölehdet ovat vielä muuttolaatikoissa ripoteltuina ja varsinkin minun etsimäni Novitat aivan hukassa. No kyllä nekin löytyivät parin päivän etsimisen jälkeen, mutta löysin ohjeen kuitenkin syksyn numeron mukana tulleesta 7 veljestä-lehdykästä. Taisi olla ensimmäinen miesten neule, hillityn yksinkertainen pusero mukavalla väljällä palmikkokuviolla. Kudon vartalo-osan tapani mukaan pyörönä ja siitä on jäljellä muutama kierros etukappaletta, joten taidan saada reilussa viikossa neuleen valmiiksi. Me emme oikeastaan harrasta salaisia lahjoja toisillemme, mutta kun kyseessä ontasanumero, päätin keksiä pienen yllätyksen. Jännittyneenä odotan miehen kommenttia puserosta, hän kun on tosi tarkkaa vaatteistaan enkä ole ihmeemmin kutonut hänelle sukkia kummempia. Tähän mennessä jälki näyttää siistiltä ja hyvältä ja minun mielestäni neuleesta on tulossa kaunis. Mutta makuasioistahan on mukavaa kiistellä :-).

Minun omat neuleeni ovat siis katkolla ja pääsevät puikoille vasta näitten kiireellisempien valmistuttua. Joulukin tulla jollottaa taas tapansa mukaan kamalaa vauhtia, enkä ole tehnyt yhtään mitään vielä lahjojen eteen. Taitaa tulla taas kiire, mutta se ei kyllä ole minun tapauksessani mitään uutta.

Testausta ja ruskaa

Haamuilun välttämiseksi laitan tänne yhden ruskakuvan viikonlopulta. Testailen taas RSS-syöttötietojen laittamista oikein, mutta olen jotenkin ihan pääsiäiskäsi ja blondi näitten säätöjen kanssa :-(.

Rinsessan torkkutakki

Viime päivien kuvaavimpia asioita ovat oleet Ravelrykutsu ja vatsatauti. Ensimmäinen saapui juuri pahimpana päivänä sairastamisen suhteen, joten en ole kerinnyt vielä kovin paljoa siellä tekemään, mutta hissukseen laittelen omia juttujanikin sinne. Löydyn sieltä nimellä stricker. Pistin samalla Flickriin kuva-albumin, tosin sielläkään ei ole vielä kuin ihan muutama harjoituskuva valmiina.

Anopin kädet ovat viime aikoina kipuilleet, joten tarjouduin tekemään hänelle ranteenlämmittimet. Etsin langaksi Rellanan ihanan Edelgarnin, jossa on villaa, mohairia ja hieman tekokuitua. Malliksi löytyi Ullan Rinsessa-kämmekkäitten ohje.

Halusin itselleni vähän torkkupeiton tyylisen villatakin, johon olisi mukavaa kääriytyä tietokoneella tai sohvalla istuessa. Takista tulikin oikein käyttökelpoinen ja juuri tarkoitukseen sopiva, vaikka se onkin melko painava ja venyy myös joka suuntaan. Väri on molemmisssa kuvissa aika huono, se on oikeasti kauniin tumman vihreä ja siinä on erilaisia pastellivärisiä pilkkuja.

Torkkutakki

Malli: Moda 5/2006, malli 37 "Lilakirjava jakku"

Lanka: Lana Grossa Charlotte 755g

Puikot: 5,5 pyöröt

Muutoksia tein sen verran, että tein vartalo-osat pyöröillä välttäen saumoja. Aika painavahan työ oli loppupuolella, mutta sohvalla se sujui hyvin ja ainakin oli lämmin kutoa :-).

Lankaa tuli lahjukseksi eilen paketissa ja nyt pitäisi mennä ripittäytymään kymppiprojektiin.

Uudesta kodista päivää!

No nyt on sitten pakattu, muutettu, remontoitu ja touhuttu muutenkin kaikkea muuta kuin käsitöihin liittyvää pari viikkoa. On ihanaa olla omassa kodissa, vaikka täällä hommaa riittääkin enemmän kuin riittävästi. Maaseudun rauha on ihanaa kuunneltavaa! Mehän asuttiin edellisessäkin paikassa maalla, mutta siellä oli jotenkin aina ääntä ja täällä kyllä yöllä ei kuulu yhtään mitään. Ja kaikkein ihaninta on se, ettei ala- tai yläkerrasta kuulu naapureitten ääniä, vaikka minä olin kyllä kuulevinani viikon verran täälläkin lasten ääniä ja koiran räkytystä alakerrasta :-).

Remonttia on riittänyt, kun päätettiin laittaa koko yläkerta seinien osalta uusiksi ja kolmesta huoneesta laitatettiin lattioihinkin kokolattiamattojen sijaan laminaatit. Sataan kertaan maalattuja tapetteja on irroteltu osin väkivalloin reilun 100 neliömetrin huonepinta-alalta ja tietenkin saman verran maalattu uusiksi. Ja kaikkein hauskinta oli kyllä vanhojen liistereitten irroitus ... siinä meinasi kyllä päästä eräskin ruma sana, mutta siitäkin selvittiin.

Ja tietenkään kaikki ei mennyt tälläkään kertaa ihan suunnitelmien mukaan: 2 päivää ennen muuttoa soittaa mies paniikissa uudesta kodista, keskellä makuuhuonetta uuden laminaatin päällä on puolentoista metrin suihkulähde ja pari huonetta veden vallassa! Laminaattimies oli porannut lattialämmitysputken läpi. Kyllä meinasi hermot mennä, mutta kaiki järjestyi kuin ihmeen kaupalla niin, että päästiin kuitenkin muuttamaan normaalisti ja jopa kosteudesta vaurioituneet huoneet saatiin käyttöön. Niitä kuivaillaan myöhemmin ajakerran katon kautta. Mutta parin kuukauden sisällä jo toinen vesivahinko kyllä harmitti aikamoisesti.

Alakerrassa vielä riittää remppaamista ja touhua moneksi kuukaudeksi, joten en valitettavasti pääse vielä pitkään aikaan kunnolla käsityötarvikkeisiini käsiksi, mutta hyvää kannattaa ehdottomasti odottaa ja kun alakertakin on valmis, on meillä tilaa kaikenlaisille harrastuksille ja vieraille loistavasti. Minä tuskin maltan odottaa päästä laittaamaan käsityöhuonettani kuntoon. Olen nähnyt jo monena yönä untakin, että minun oma huoneeni on valmis ja touhuan siellä ompelusten ja lankojen parissa :-).

Kyllä tässä touhussa on kudottukin vajaan viikon muuttotaukoa lukuunottamatta. Monena päivänä olen kyllä kaatunut sohvalle niin väsyneenä, että olen tuskin jaksanut ottaa kutimia sohvapöydältä käsiini, mutta jotenkin sitä on kuitenkin kaivannut kutomisen tuomaa rauhaa ja rentoutusta niin, että väsymyksestä huolimatta olen kutonut muutaman rivin lähes joka ilta. Väsymyksen lisäksi muutto ja remontointi ovat tuoneet toisenkin kutomista haittaavan ongelman: jatkuva käsien hankaaminen maalista ja muista tököteistä puhtaaksi on saanut kädet niin kuiviksi, että langan koskettaminen on ollut todella kamalaa runsaasta rasvauksesta huolimatta. Kävin viime viikolla pikareissussa asioilla isossa kaupungissa, enkä voinut vastustaa kiusausta poiketa lankakaupassa sisällä, mutta en voinut kunnolla kokeilla lankoja, koska langat tarttuivat kuiviin ja halkeilleisiin käsiin ja sormiin! Kyllä on kutojalla outoja ongelmia :-).

Valmistunut on kaksi työtä, joista ensimmäinen on päässyt jo kamerankin käsittelyyn. Niinkuin minulle usein käy, tuli taas kerran eräs syntymäpäivä "yllättäen", ja niinpä kävin kesken muuttostressin lahjantekohommiin.

Lahjahuivi isoisoäidille
Malli: tuttu, turvallinen ja ennenkaikkea nopea verkkomalli
Lanka: vaaleanlila 7 veljestä 218g
Koukku: puinen koko 4
Olin unohtanut mallin aloituksen kokonaan, ja kaikki ohjeet olivat jossain alakerran sadasta purkamattomasta laatikosta, joten en voinut etsiä sitä. Ei auttanut muu kuin kaivaa esiin oma pinkki huivini ja katsoa siitä mallia. Huivi valmistui nopeasti ja on ihan kiva pikalahja lämmittämään hartioita vaikka töllöä katsellessa. Kuvaan yritin saada taustalle edes pientä esimakua upeista ruskaisista maisemista, mutta aurinko teki tepposet ja kauneus meni harakoille. Yritän korjata tilanteen pikapuoliin.

Toinen valmistunut, hieman vielä viimeistelemätön, työ on vihreä arkivillatakki, jonka esittelen lähiaikoina. Viime aikoina vaatekauppoja kierrellessäni olen huomannut suurta vetoa kaikenlaisia villatakkeja kohtaan, joten niitä pitää ehdottomasti tehdä vielä lisää. Ja kauppalistalla on ollut jo jonkin aikaa pitkät mustat saappaat, mutta se kyllä tulee olemaan joko aika pitkäaikanen projekti tai sitten tosi kallis sellainen, koska meikäläisen pohkeet eivät ole todellakaan missään mallin mitoissa vaan enemmänkin painijan sellaisissa :-(. Mutta en aio luovuttaa, vaan tahdon ehdottomasti jatkaa kaikien ihanien vajaamallihousujeni käyttökautta, ja jatkan unelmasaappaitten etsimistä.

Nyt on lähdettävä hommiin niin kauan kuin sää pysyy vielä kuivana. Eilen pihalle ilmestyi tällainen kasa jo toista kertaa muuton jälkeen ja vielä yksi kasa on tulossa ennen lumien tuloa.

Tämä on näitä omakotiasumisen ihanuuksia, mutta kyllä takkatulen katsominen iltaisin voittaa ne työtunnit ihan kuusnolla. Ja lämmityspuolella vaan hymyilyttää, kun öljyn tynnyrihinta vaan nousee ja nousee :-). Puukasa näyttää tänään onneksi tosi paljon pienemmältä, kun eilen touhuttiin monta tuntia miehen ja omalla pikku kottikärryllä "auttaneen" pienemmän miehen kanssa.

Kuvatonta marmatusta

Siihen isoon M:ään on aikaa 3 päivää ja kiirettä on pidellyt viime päivinä aikamoisesti. Munhan piti olla tauolla, mutta tämän loistavan päivän tapahtumista on pakko kertoa. Päivä alkoi oikeastaan samanaikaisesti eilisen päivän päättymisen kanssa, kun palasin (kuivista) omista läksiäisistäni vähän puolen yön jälkeen. Olin jo valmiiksi aivan rättipoikkiväsynyt, kun rakkaat naapurimme olivat jättäneet edellisenä iltana hoitorakin yksin kotiin ja kun he palasivat klo 23.45 kotiin, oli räksytystä kestänyt yhteen menoon reilut 5 tuntia! Ja meillä aamulla herätys klo 6, kun piti lähteä remontoimaan tulevaa kotia. Voitte arvata, että muutama ruma sana pääsi illan ja yön aikana ja aamulla ei kyllä säästelty kolinalla ja muulla möykällä ja melkein hihkuttiin, kun poika lauleli rappukäytävässä kovalla äänellä.

Yö oli lyhyttäkin lyhyempi, kun herätyskello soi taas klo 6, koska mies oli lähdössä takaisin remonttihommiin. Minä tein aivan zombiena eväät ja laitoin pariksi päiväksi murkinaa mukaan ja uneksin nukkumisesta. Mutta niinkuin aina käy, kun mies lähti ja minä olisin voinut palata hetkeksi unten maille, oli nukkumatti vienyt unihiekat jonnekkin muualle ja minä pirteä kuin ... korppikotka. Aamupäivä meni yllättäen aika duracellmaisesti melko pirteänä, tosin siitäkään ei puuttunut epäonnistumisia ja huonoa tuuria, joten ajelin aika monessa kaupassa, ennen kuin löysin kaiken tarvitsemani. Äkkiä kotiin aamiaiselle (klo 11), kun olin kuvitellut löytäväni kaiken puolessa tunnissa, hetki pakkausta ja pieni mies tarhasta kotiin reiluksi tunniksi, jolloin tarhapäivä jatkui tarhakaverin syntymäpäivän merkeissä. Pakkailin hetken ja hoitelin asioita ja jokainen sekunti toi lisää kaikenkaatavaa väsymystä, joka hiipi päänsäryn säestämänä. Selvisin iltapäivästä vaan makean ja kokiksen avulla. Tärkeintä oli, että sain pakkailtua pojan tavaroita, se nääs on ollut lähes mission impossible, kun kaikki tavarat ovat nyt niiiiiiiin tärkeitä, eikä mitään saa pakata. Yhtäkkiä kesken pakkailujen huomasin, että taas oli lähdettävä tarhalle ja kiirehdin matkaan. Pojalla oli olut hauskaa, ainakin hiekkaa oli joka paikassa, tosin tarhan pihalla poika kaatui pyörällään aika pahasti, joka sai jonkinkokoiset itkut aikaan. Kovaa vauhtia kotiin, että saisin jatkaa pakkausta.

Kotiovella kauhistus: mulla oli taskussa UUDEN KODIN avaimet! Ja mies siellä uudessa kodissa parin sadan kilometrin päässä eikä vara-avainta missään piilotettuna :-(. Känny onneksi mukana, akussakin jopa virtaa, ja kädet vavisten etsimään vuokra-isännän numeroa. Onni onnettomuudessa ja hän oli kotona ja lupasi tulla jonkin ajan kuluttua avaamaan. Huh! Poikakin jaksoi odottaa vajaan tunnin ihan kivasti, kun naapuripihan leikkikaveri jutteli aidan ylitse hänen kanssaan ja yksi dinosauruskin löytyi taskusta. Nyt ollaan sitten kotona ja pitäisi pakata, mutta väsymys on enemmän kuin suuri. Reilu tunti vielä pitäisi jaksaa ja sitten saa laittaa pojan nukkumaan ja lösähtää sohvalle kutomaan ja katsomaan nauhoitettua Brothers & Sisters -sarjan ensimmäistä osaa.

10 % -projekti on alkanut ihan kivasti ja sekä lankavarastosta että omasta painosta on lähtenyt ehkä prosentin verran, tosin mitään valmista näytettävää ei vielä ole, kun olen tehnyt kolmea työtä rinnakkain aina valaistusolosuhteiden (yksi työ musta eli valoa vaativa) ja oman väsymyksen mukaan. Uudesta kodista sitten valmiita töitä ja nyt vihdoinkin jatkamaan pakkaamista.

Pinkki apina

Ihan ensimmäiseksi kiitos nopeasta linkkiavusta suomalaisten neuleohjeitten etsimisessä. Blogeista saa kyllä hirmu nopeasti aina apua!

Niinkuin jo kerroin, valmistuivat apinat jo muutama päivä sitten. Tällä mallillahan on näkynyt sukkia jo melkein joka blogissa, mutta minä olin taas tapani mukaan mattimyöhäinen ja sain kaivettua ohjeen esiin vasta nyt. Mutta hyvää kannattaa odottaa: malli on todellakin yksinkertainen, mutta kuitenkin riittävän mielenkiintoinen ja jopa minä, joka yleensä en opi mallia ulkoa millään, opin sen muutaman mallikerran jälkeen ulkoa, jolloin kutominen helpottuu huomattavasti. Olen muuten huomannut, että en millään jaksaisi aloittaa kutomaan mitään "vaikeaa" mallia, vaikka ne usein osoittautuvatkin aika yksinkertaiseksi. Ja vaikka olen neulonut jo esimerkiksi Roguen ja muitakin neuleita englanniksi, on kynnys aloittaa neulominen englanninkielisestä ohjeesta aika iso.

Monkey-sukat
Ohje: Knittystä
Lanka: Regia ööö ... vyöte hukassa
Puikot: 2,5
Langankulutus: 68g
Muutoksia tuli taas tehtyä sen verran, että kantapää on aivan tavallinen tiimalasi kahdella välikerroksella ja kärki on myös vanha ja tuttu, tosin nimeä en taas kyllä jaksa muistaa. Ja koska malli oli niin mukava, aloitin lilasta Nalle-colorista heti samanlaiset ja ihan ilman ohjetta.

Uusia töitä olen aloitellut oikein urakalla. Apinoitten lisäksi on tulossa kaksi isompaa neuletta, Modasta paksu villatakki tässä postauksessa löytyvästä vihreästä möykkylangasta ja mustasta 7 veljeksestä on tulossa kaksi postausta sitten esitelty Verenan hieman Roguen mieleen tuoma V-aukkoinen neule. Neuletakki on edistynyt hurjan nopeasti, parin kerän päivävauhtia ja on siinä vaiheessa, että hihat pitäisi aloittaa. Musta palmikkoneule on aika hidasta neuloa palmikkovaiheessa ja ohjeenkin kanssa on olut vähän vaikeuksia, mutta sekin edistyy hitaasti mutta varmasti. Ja löytyyhän niitä muitakin keskeneräisiä käsityökoreista.

Se M:llä alkava asia lähestyy hurjaa vauhtia ja viikon päästä ollaan jo omassa talossa. Ja mikä mukavinta, päästään remontoimaan jo etukäteen, jolloin saadaan laittaa lähes kaikki tavarat heti paikoilleen. Hommaa riittää kovasti seuraaville viikoille, joten taidan sanoa jo nyt pariksi viikoksi hei ja mukavaa syksyn alkua kaikille blogini lukijoille! Seuraava lähetys todennäköisesti sitten uusista ja varmasti syksyisemmistä maisemista.

Bloggaajien omia ohjeita

Muistanko ihan väärin, vai oliko joku kerännyt suomalaisten käsityöbloggajien omia ohjeita jonnekkin linkkilistaksi??? Yritin jo googlettaakkin, mutta en löytänyt mitään. Yhdellä kansainvälisellä postituslistalla kyselivät suomalaisten ohjeitten perään, Ullan tietenkin jo vinkkasin, mutta muistan nähneeni jossain muitakin ohjeita koottuna.

Apinat ovat valmiit ja ihanat, yritän keritä blogata niistä niin pian kuin mahdollista.

Ohoi Belgia!

Täällä asusteleva blogituttu oli vailla tiettyä ohjetta, mutta kehdestä ei olut tietoa. Kaivelin tänään pakkaillessani uusimpia lehtiäni ja tämä tuli eteen, johon kuvaukset ehkä voisivat sopia. Osuiko? On muuten kaunis neule, voisin tehdä itsellenikin ja löytyy muuten uusimmasta Online-lehdestä numero 15.


Samalla skannasin uudesta Verenasta tämänhetkisen suosikkini. Tästä oikeanpuoleisesta, josta kyllä saa vain huono kuvan, kun kuvaaja on kämminyt murr, tulee vähän sellaista roguefiilistä ja yritänkin etsiä, josko varastoista löytyisi malliin sopiva lanka. Seitsemää veljestä olen vähän haaveillut, mutta tiheyksiä en ole vielä tsekannut.

Sorry kovasti kaikenlaiset haamupäivitykset, Blogilista näyttää huomioivan kommentitkin tarkistuksissaan. Yritin korjata asiaa, mutta ei onnistunut pikayrityksellä. Palaan asiaan kun kerkiän.

Huomenna pitäisi keritä etsimään malleja ja lankoja seuraaviin isompiin töihin. Ja seuraavat sukatkin valmistunevat ihan pikapuoliin.

Tyytyväistä hyrinää

No nyt on sitten lupaamani erittäin onnistunut neule valmis! Sorry heti kuvien heikko laatu, mutta tässä muuttohässäkässä en pysty parempaan. Alkuperäinen malli löytyy täältä ja on kyllä aika erinäköinen :-). Minun piti tehdä alun perin sininen ja mallin mukainen neule, mutta koska varastoista ei löytynyt sopivaa vaaleansinistä lankaa, muuttui värikin muodikkaaksi ruskeaksi, jota käytän tosi mielelläni. Ja koristeet vaihtuivat, kun yritin tehdä ensin mallin mukaista kuvioneuletta, mutta jäljestä ei tullut riittävän siistiä ja päätin kokeilla omaa kuviointia.

Kukkapusero
Ohje: Sabrina 4/07, malli 5
Lanka: Gründl Four Seasons Firenze, 100% puuvillaa
Langanmenekki: 409g
Puikot: pyöröt numero 3 ja virkkuukoukku numero 2,5
Koko: 38/40

Muutoksia tuli tehtyä aika lailla värin ja koristelujen lisäksi. Ohjeen mukaan pusero tehtiin tasona ja minähän teen aina pyöröillä, jos se vaan on mahdolista. Sivuissa oli jätetty pätkä ilman palmikkokuviota kavennuksien takia, mutta minä vaan kylmästi tein kuviota kokonaan ympäri, ja tuloksesta tuli hyvä. Kuvio on kavennuskohdissa tietenkin tiuhemmassa ja ehkä tämän vuoksi pusero hieman kapeampi, mutta näin neuleesta tuli tsäkällä juuri eikä melkein sopiva. Reunuksia muutin myös niin, että tein kiinteitten silmukoitten ja pitsireunuksen väliin kerroksen pylväitä, kun pelkäsin kaula-aukosta tulevan valtavan. Ja reunuksista tulikin oikein kauniit. Ja tein pitsinkin hieman isompana, eli kolmen silmukan lenkkien sijaan 4 silmukan lenkkejä. Kuviointi olikin sitten aikamoinen ongelma! Olin suunnitellut koristelevani reunukset Ilun tyyppisillä kiemuroilla, mutta huomasin pian, että ketjusilmukkakiemurat olisivat liian raskaita tähän neuleeseen. Kokeilin monia erilaisia koristeluja, ennenkuin vihdoin keksin tämän tyylin. Kaikkein eniten minua harmitti, että olin pakannut jo kaikki neule- ja virkkauskirjani muuttolaatikoihin, joten en niistäkään voinut hakea apuja koristeluihin. Onneksi viimeisimmässä Modassa (kiitos Pirre!) oli pieni kirjontapistokoulu ja otin sieltä vähän mallia joihinkin pistoihin.

Koristelu ei todellakaan ole täydellistä varsinkaan läheltä katsottuna, kukat ovat vinksin vonksin ja lanka halkeilee, mutta olen kokeiluun kuitenkin ihan tyytyväinen. Tyyli on romanttinen, mutta ei kuitenkaan liian sellainen ja sopii loistavasti myös minun lukuisiin Trachten-vaatteisiini. Kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen neuleeseen ja se istuu minulle oikein hyvin.

Jos nyt alkaisin tekemään neuletta uudestaan, tekisin tästä ruskeasta langasta version ilman koristeita, jolloin palmikkokuviot alkaisivat aiemmin. Ja jonkun edellisen kirpputorireissun saaliista lilasta puuvillalangasta tekisin kuviollisen version. Harkitsen toista samanlaista ilman kuvioita, koska harva palmikkokuvio on päällä tosi kivan näköinen. Huomasin kyllä neuloessa, että minun käsialallani tällä kuviolla neulokseen jää harmittavasti epätasaisuutta, mutta ei se nyt lopputuloksessa näytä häiritsevän.

Loppukuun tehtailen sukkia valmiiksi ja sitten alkaakin kymppiprojekti, jossa olisi tavoitteena saada lankavarastoja pienemmäksi. Mieli tekisi tehdä vielä joku puuvillainen loppukesän neule, mutta mallia ja hihojen pituutta ei ole vielä päätetty. Muutenkin olen päättänyt alkaa tekemään entistä enemmän neuleita, joita todella pidän. Arkisia juttuja tarvitsee aina, mutta niitä tulee tehtyä sukkia lukuunottamatta kaikkein vähiten.

Viikonlopun ahkeroinnin tuloksena meillä alkaa vihdoinkin näyttämään siltä, että täältä ollaan muuttamassa lähiviikkoina. Kulkeminen on mielenkiintoista laatikkokasojen välissä, mutta onneksi vielä mahtuu.

Uusi Verena

Harmittavaa haamuilua ollut näkyvillä Blogilistalla ja tämänkin blogin on näytetty päivittyneen, kun uusia kommentteja on tullut. Ei ole kivaa :-(.

Mutta se on kivaa, että Verena-lehti ilmestyi taas yhden (vaiko kahden?) numeron tauon jälkeen. Tänään löysin syksy-2007 -numeron lehtihyllystä ja kylläpäs olikin kiva lehti! Voin suositella ehdottomasti palmikkoneuleista pitäville! Tosi monta sivua meni koirankorville ja sitä on tapahtunut tosi harvoin viime aikoina. En valitettavasti löytänyt mistään netistä mitään mainintaa lehdestä enkä varsinkaan etsimiäni kuvia, joten pitää varmaan ottaa muutama kuva suosikeista. Yksi palmikkoneule oli vähän Roguen tyyppinen ja se taitaisi kiinnostaa kaikkein eniten, mutta muitakin kauniita neuleita oli paljon. Miehille oli myös iso kasa ohjeita, samoin muutama lapsillekkin. Ostin alkuviikoska Sabrina Trends -lehden ja siihen verrattuna Verena on suorastaan loistava, vaikka normaalisti olen löytänyt Sabrinasta paljon enemmän suosikkeja. Sabrinan luettuani tuntui, etti siitä oikein saanut mitään irti, sen verran omituisia ohjeita siinä oli. Ja mikä minua ärsyttää aivan suunnattomasti käsityölehdissä ovat kuvat, joista ei voi kuin arvailla, miltä neuleet näyttävät. Tuollaisia oli Sabrina Trendsissä tosi monta.

Ruskea puuvillaneule alkaa olla kohta valmiina, hieman vielä vaatii kiemurtelua, ja siitä on tulossa varmaankin tämän vuoden onnistunein neuletyö! Loppukuun kudon sitten keskeneräisiä sukkaprojekteja valmiiksi ja sitten alkaakin -10%-koetus ja se tietää paksuja lankoja isoilla puikoilla :-).

Terveisiä lomalta!

Nyt on taas palattu kotiin vajaan viikon reissusta isovanhempien luota. Oltiin pojan kanssa kahdestaan siellä täysihoidossa ja kyllä olikin mukavaa. Uhmainen poikakin oli tosi rauhallinen, kun sai isovanhemmilta paljon huomiota ja tehtiin lähes kaikki pojan tahdissa ja ehdoilla. Käytiin eläintarhassa, Playmobillandissa, useissa isoissa huonekaluliikkeissä, joissa oli leikkipaikkoja ja sään salliessa isoisä viihdytti poikaa ulkona jalkapalloillen tai kalastaen. Poika oli ensimmäistä kertaa isoisän kanssa kalassa ja yllättäen reissu meni vilkkaan pojan kanssa niin hyvin, että tekivät toisen ja kolmannenkin reissun ja viimeisen saaliina tuli jopa kaksi hyvän kokoista karppia. Voitte uskoa pojan olleen saaliista ylpeä!

Minä nautin enemmästä omasta ajasta, tosin oltiin kyllä niin paljon menossa, ettei paljoa muuta kerinnyt ja jaksanut, mutta jonkin verran tuli kudottua ja sauvojakin ulkoilutettua. Ja vähän shoppailtuakin alennusmyynneistä ja kirpputoreilta. Molempien viikonloppujen kirpputorit olivatkin taas oikein hyviä ja niistä tuli taas saaliiksi paljon sekä äidille että pojalle. Nelivuotias on aivan innostunut kaikenlaisista tietokirjoista, varsinkin kalasellaisista, ja niitä ollaankin haalittu viimeisimmiltä reissuilta aikamoiset läjät ja luettu sitten kotona niin paljon, että poika tietää merenelävistä paljon enemmän kuin isovanhempansa, joille poika sitten opetti kirjojen tietoja. Samoin dinosaurukset ovat alkaneet kiinnostaa hurjasti ja niitä on ostettu myös kirpputoreilta ja opiskeltu nimiä kirjoista.

Äitiä kiinnostivat enemmän kirpputoreilla pehmeämmät asiat ja sitä puoltakin oli ihan riittävästi :-).

Kahden kirpputorin saalis, hintaa 3 ja 8 euroa, poislukien kaksi puuvillasukkalankakerää alhaalla, jotka maksoivat 2,50 kerä. Ensimmäisen viikonlopun saalis miellytti erityisen paljon, kun siinä oli mukana kolme aloittamatonta 50 g:n Regian sukkalankakerää, joka on todella harvinainen löytö kirpputorilla. Kaiken kaikkiaan taas hyviä ostoksia, lähes pelkästään täyttä villaa tai täyttä puuvillaa, mukana iso määrä pellavasekoitelankoja ja muutama kerä merinovillalankaa.

Loman aikana oli laitettu pystyyn 10 % - projekti johon minunkin oli pakko lähteä mukaan, vaikka muutto tuleekin viemään seuraavina kuukausina paljon aikaa. lankavaraston tarkkaa kokoa en kyllä voi tsekata, koska suurin osa langoista on jo muuttolaatikoissa, mutta heitän veikalla arvion 60 kiloa, josta siis 6 kiloa pitäisi hävitä tavalla tai toisella ennen vuoden loppua. Ja painosta voisi hävitä enemmänkin kuin 10 %, mutta sekin olisi hyvä saavutus tälle vuodelle.

Lomareissulla ei valmistunut yhtään työtä, koska jätin isoimman työn kotiin odottamaan loppukiriä ja otin mukaan pari sukkaprojektia, jotka eivät ole vielä esittelykunnossa.

Annen mielestä minäkin rokkaan, suuri kiitos nimityksestä, mutta palaan siihen asiaan ja omiin nimityksiini vasta myöhemmin, nyt valmistautumaan loman päätökseen eli sirkukseen, huomenna alkaa vihdoin ja viimein tarha ja pääsen pakkailemaan ilman pikkukäsien apua.